Österbottens försvarsgille – Pohjanmaan maanpuolustuskilta rf

Killan luonne ja toiminnan tarkoitus

Österbottens Försvarsgille – Pohjan­maan Maanpuolustuskilta rf on alueellinen kilta, jonka toimialue kattaa Pohjanmaan rannikko­seudun Kristiinankaupungista Pietarsaareen. Toimialueeksi on määritelty entisen Vaasan Sotilaspiirin alue, joka on käytännössä sama kuin nykyinen Pohjanmaan maakunta. Kilta on avoin kaikille maanpuolustus­tahtoisille isänmaan ystä­ville, niin miehille kuinnaisillekin. Isänmaallisten arvojen korostaminen, yleisen maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kohottaminen sekä erityisesti veteraanien perinnön vaaliminen ja siirtäminen uusille sukupolville ovat killan keskeisiä tavoitteita ja toimintamuotoja. Viimeksi mainitussa tehtävässä nuorisoon kohdistuva työ on keskeistä (koululuokkien vierailut Sotaveteraanimuseossa, vuosittaisen ainekirjoituskilpailun järjestäminen koululaisille, varusmiesten palkitseminen). Killan toiminnasta tarkemmin osiosta Killan keskeiset toiminnot.

Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen Tammisunnuntain juhla

Kilta on perustettu v. 1981. Killan vuosipäivä on Tammisunnuntaina, jota vietetään nykyisin vakiintuneen käytännön mukaisesti aina tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Killan vuosipäivänjuhlasta on 2000-luvulla muodostunut toimialueen maanpuolustusjärjestöjen yhteinen Tammisunnuntain juhla killan huolehtiessa juhlan käytännön järjestelyistä. Tammisunnuntain juhlan luonne järjestöjen yhteisenä juhlana on laajasti tunnustettu, mitä osoittavat mm. juhlapuhujiksi saadut merkittävät henkilöt (viime vuosina mm. oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, Merivoimien komentaja,vara-amiraali Veijo Taipalus sekä sisäministeri Paula Risikko). Juhlaan on myös aina saatu sotilassoittokunta virkatehtävissä; aiemmin Pohjanmaan Sotilassoittokunta ja sen lakkauttamisen jälkeen Laivaston Soittokunta. Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna osallistuu juhlapäivänä Kasarmintorin Perinnemuurilla suoritettavaan seppeleenlaskutilaisuuteen. Kuva: Raimo Latvala.

 


Vaasan Sotaveteraanimuseo

Kunniamerkit 022aKillan toiminnan painopistealueena on vuoden 1999 alussa avatun Vaasan Sotaveteraanimuseon ylläpitäminen ja kehittäminen. Museon pysyvä näyttely esittelee runsaslukuisin esinein (pienoismallein, asein, puhdetöin, puvuin, kunniamerkein jne.), kartoin, piirroksin ja valokuvin maamme sotilas- ja sotahistoriaa kahdelta viime vuosisadalta. Erityishuomio on luonnollisesti viime sodissamme. Museossa on muun aineiston ohella merkittävä kohdealueeseen liittyvä kirjasto. Pysyvän näyttelyn lisäksi museoon pystytetään vuosittain vähintään yksi vaihtuva-alainen erikoisnäyttely. Museo sijaitsee ent. Suomen Pankin talossa os. Kirkkopuistikko 22 A, jossa museolla on käytössään n. 250 m2 tilaa talon pohjakerroksessa. Tila on alkuaan kunnostettu museokäyttöön veteraanien ja sotilaspoikien talkootyövoimin. Museon esineistö (esineitä nykyisin yli 5000 kpl) on saatu pääosin lahjoituksin, museossa on myös yhdistyksiltä ja yksityisiltä deponointeina saatuja esineitä. Veteraanit aloittivat aikanaan esineistön keräyksen ja valitsivat killan työnsä jatkajaksi. Esineistöä tulee jatkuvasti lisää, nyt sitä toimittavat lähinnä sotaveteraanien jälkeläiset.

Museo on avoinna talvikaudella (1.9. – 31.5.) sunnuntaisin klo 14 – 16. Kesäkuukausina museo on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10 – 12 ja 13 – 16 sekä lauantaina klo 10 -14. Ryhmillä on mahdollisuus tutustua museoon myös muina aikoina erikseen sovittaessa (ks. yhteystiedot). Museoon on vapaa pääsy, aukioloaikojen ulkopuoliset ryhmävierailijat voivat halutessaan tukea museon toimintaa pienellä summalla.

Linkki Vaasan Sotaveteraanimuseon omille verkkosivuille.

Vaasan Sotaveteraanimuseon sivu Pohjanmaan museoportaalissa.

 


Perinnemuuri

Muuri 001bAlueen maanpuolustusperinnön vaalimiseen kuuluvat myös Vaasassa perustettujen ja täällä toi­mineiden joukko-osastojen muistolaattojen hankkiminen ja kiinnittäminen Kasarmintorin Perinnemuuriin. Tammikuun viimeisenä sunnuntaina, Tammisunnuntaina, vietettävän vuosipäivänsä yhteydessä kilta laskee Perinnemuurille havuseppeleen kunnianosoituksena aikaisempien sukupolvien suorittamalle maanpuolustustyölle. Muut maanpuolustusjärjestöt osallistuvat tähän tilaisuuteen kokoamalla lippulinnan seppeleenlaskua juhlistamaan. Lippuja on vuosittain paikalla n 30 kpl, sama määrä kuin esim. Kaatuneiden muistopäivänä, Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä ja Itsenäisyyspäivänä. Kilta on perustamisestaan lähtien vastannut laattojen hankinnasta ja kiinnittämisestä muuriin. Viimeisin Perinnemuurin täydennys toteutettiin 4.6.2013 Pohjanmaan Sotilassoittokunnan muistolaatalla, sillä 60 vuotta toiminut soittokunta lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Laatan kustannukset on saatu hoidetuksi erillisrahoituksella (mm. Veljekset Gröndahlin Säätiö). Näillä näkymin muuriin ei enää tule täydennystä, perinteisiä sotilasyksiköitä Vaasassa ei enää ole (aikanaan voi tulla harkittavaksi, onko Pohjanmaan aluetoimisto tällainen yksikkö). Kilta on jatkuvasti vaalinut muurin ja sen ympäristön kuntoa. Syksyllä 2017 toteutettiin killan aloitteesta ja killan toimiessa aktiivisena toteuttajaosapuolena muuria reunustavien 1800-luvun lopulta peräisin olevien kanuunoiden kunnostusprojekti. Tykkien alustapedit olivat pettäneet ja osaltaan vaikuttaaneet pyörien puuosien lahoamiseen. Kunnostushanke toteutettiin tykkien alustapetien ja tykinrunkojen osalta Vaasan kaupungin Viheryksikön toimesta ja pyörien kunnostus killan ja Vaasan reserviupseeripiirin organisoimana. Vaativan tammisten puuosien uusimisen suoritti Lehmäjoen Puutyö Oy. Rahoitus tähän saatiin Veljekset Gröndahlin Säätiöltä ja Maanpuolustuskiltojen liitolta. Artikkeli tykkien kunnostusprojektista http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/Maanpuolustaja_1-2018.pdf

Lisää tietoa perinnemuurista.

 


Jouluaaton kunniavartio Sankarihaudoilla

IMG_2267Killalla on yksi puolen tunnin kunniavartiovuoro jouluaattona Vaasan Sankarihaudoilla toteutettavassa kunniavartiossa. Puheenjohtaja ja yksi toinen edustaja ovat vuosittain suorittaneet tämän kunniatehtävän. Vuonna 2015 killan kunniavartiovuorossa olivat Ilkka Virtanen, Raimo Latvala ja Pasi Jussila (kuva Monica Latvala).

 

 

 

 


Vaasan Kiltatalo

IMG_0138Vaasan Kiltatalo on alun perin 12 vaasalaisen vapaaehtoista maanpuolustustyötä tukevan järjestön rakentama ja ylläpitämä kokoontumispaikka meren rannalla Gerbyssä. Rakennushankkeen aktiivisena koordinoijana toimi Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf ja sen silloinen puheenjohtaja kanslianeuvos Holger Strandberg. Hankkeelle asetettiin johtokunta, jossa olivat edustettuna vaasalaiset vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ja Puolustusvoimat.

Ranta-alue, jolle Kiltatalo pystytettiin, on laajuudeltaan n. 5000 m2 ja kuului ennen vuotta 2000 Puolustusvoimille. Nykyisin maa-alueen omistaa Vaasan kaupunki. Kiltatalo omaa varsin merkittävän aseman vaasalaisessa maanpuolustushistoriassa. Talon hirsinen runko siirrettiin nykyiselle paikalleen v.1989 Purolan kaupunginosasta. Talo oli toiminut täällä alkuaan Vaasan Suomalaisen Suojeluskunnan hallinnoiman Paukkulan ampumaradan paviljonkina. Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen yhteydessä talon omistus siirtyi Vaasan Huolto- ja Kulttuurisäätiölle ja Vaasan Ampujat ry:lle. Kiltatalo-hankkeen käynnistyttyä Vaasan Huolto- ja Kulttuurisäätiö lahjoitti paviljonkirakennuksen v. 1988 talohanketta valmistelevalle toimikunnalle. Talo valmistuminen toteutettiin lahjoitusvaroin ja vapaaehtoistyöllä. Sen rakennustöistä vastasivat pääosin vaasalaiset sotaveteraanit runsaan 19.000 tunnin työpanoksella. Talon käyttöön otto tapahtui toukokuussa 1991.

Valmistuttuaan Kiltatalo siirtyi alun perin tehdyn sopimuksen mukaisesti Puolustusvoimien omistukseen ja sen hallinnointia varten perustettiin Vaasan Kiltatalo – Gillenas Hus i Vasa -niminen yhdistys. Maa-alueen ja Kiltatalo-rakennuksen siirryttyä valtion ja kaupungin välisissä kiinteistöjen vaihtokaupoissa Vaasan kaupungin omistukseen, yhdistys rekisteröitiin. Vaasan Kiltatalo – Gillenas Hus i Vasa ry osti Vaasan kaupungilta alueella sijaitsevat rakennukset muodolliseen kauppahintaan vuonna 2001. Tontti jäi kaupungin omistukseen ja Kiltatalo on tontilla vuokralla. Kaupunki on ollut osaltaan Kiltatalo-yhteisölle myötämielinen, joka ilmenee mm. siten, että pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen perustuva vuokra on lähes nimellinen.

Vaasan Kiltatalo on edelleen varsin hyvässä kunnossa ja sopii hyvin kokous-, koulutus-, virkistys- ja juhlakäyttöön. Ylläpidosta sekä huolto- ja korjaustöistä ovat vastanneet jäsenjärjestöjen edustajat talkooperiaatteella. Pohjanmaan Maanpuolustuskilta on ollut jatkuvasti aktiivisesti mukana Kiltatalon ylläpito- ja kehittämistyössä. Viimeisimmät merkittävät investoinnit ovat saunaosaston peruskorjaus, ilmalämpöpumpun hankinta lämmityskustannusten alentamiseksi sekä mittava vesihuoltoprojekti, jolla talo liitettiin kaupungin vesijohtoverkostoon. Pääsalissa on pöydin ja tuolein varustetut tilat 40 hengelle. Tilassa on myös takkanurkkaus. Keittiötilassa on liesi-uuniyhdistelmä ja jääkaappi. Laaja ulkoalue rantoineen ja rantasaunoineen tuo erityisesti kesäaikaan talon käytölle merkittävää lisäarvoa. Käyttökustannukset saadaan katettua talon vuokraustoiminnalla ulkopuolisille ryhmille ja yksityishenkilöille (häät, syntymäpäivät, kokoukset, pikkujoulut).

Vaasan Kiltatalon kotisivuille.

 


Sotilasläänin komentajien muotokuvat

Perustamisestaan v. 1981 lähtien kilta on vastannut Pohjanmaan (Vaasan) sotilasläänin komentajien muotokuvien teettämisestä ja luovuttamisesta Vaasan Upseerikerholle komentajien muihin tehtäviin tai reserviin siirtyessä. Muotokuvakokoelma on ollut esillä Upseerikerhon juhlatiloissa. Vaasan Upseerikerho ry on sittemmin lakkautettu ja myös itse kerhorakennuksen tuleva käyttö muuttaa luonnettaan. Muotokuvakokoelman tuleva sijoitus on tällä hetkellä ratkaisematta ja vaatii huomiota myös vastaisuudessa. 30.10.2010 paljastettiin komentajana toimineen eversti Jorma Aherton muotokuva. Kuva: Juhani Kangas.

 

 

 


Mannerheim-ristin ritareiden muistolaatat

IMG_1742Kilta on kunnioittanut toimialueeltaan kotoisin olevia Mannerheim-ristin ritareita (5 ritaria) teettämällä heille muistolaatat heidän kotitalojensa seiniin. Legendaarinen JR 61:n komentaja, eversti ja Mannerheim-ristin ritari Alpo Marttinen sai viimeksi 4.6.2008 muistolaatan Vaasan Kasarmintorin laidalla sijaitsevan entisen Vaasan Sotilaspiirin esikuntarakennuksen seinään. Marttinen toimi Vaasan Sotilaspiirin päällikkönä sotien jälkeen 1945–46. Marttisen muistolaatan paljastajaksi saatiin JR 61:ssä palvellut kirjailija, professori Harry Järv, jonka teos Etulinjan edessä ja siihen perustuva Åke Lindmanin samanniminen elokuva kuvaavat juuri Marttisen johtaman JR 61:n vaiheita jatkosodassa. Sotaveteraanimuseon juhlavuoden 2011 kunniamerkkinäyttelyssä olivat yhtenä arvokkaimmista esillä alueen kahden Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkit (harvinaiset Mannerheim-ristit mukaan lukien). Muistolaattojen kunnosta huolehtiminen kuuluu edelleen killan toimenkuvaan.

 


Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan pienoismalli

Lippujuhla_2011 007aKilta oli myös aloitteellinen, kun Vaasan kaupungilla rahastoituna olleita hovioikeudenneuvoksetar Alma Skogin organisoiman keräyksen lahjoitusvaroja käytettiin marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan pienoismallin saamiseksi Vaasan Kaupungintalolle. Varat patsasta varten oli kerätty jo ennen sotia, mutta killan aloitteesta patsas saatiin lopulta aikaan niin, että se voitiin paljastaa v. 1990. Patsas on toteutettu alkuperäisen, Helsingissä sijaitsevan professori Aimo Tukiaisen suunnitteleman ratsastajapatsaan mallin mukaisesti ja hänen luvallaan ja valvonnassaan pienennettynä suhteessa 1:5. Kilta kunnioittaa marsalkka Mannerheimin ja samalla koko veteraanisukupolven muistoa laskemalla laakeriseppeleen patsaalle marsalkan syntymäpäivänä, Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä. Killan aloitteesta ratsastajapatsas siirrettiin muutama vuosi sitten takaisin alkuperäiselle paikalleen, Kaupungintalon sisääntuloaulan portaikon ylätasanteelle.


Edvard Bergin muistokivi Tuovilassa

tuovilaJouluaattona 1917 tapahtui Tuovilassa yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja paikallisten suojeluskuntalaisten kesken. Illan kuluessa Veikkaalasta kotoisin oleva Edvard Berg sai surmansa. Venäläisten sotilaiden suorittama surma toteutettiin niin raakalaismaisella tavalla, että tapahtumaa pidettiin murhana. Edvard Berg haudattiin Mustasaaraen vapaussoturien sankarihautaan ensimmäisenä vapaussodan uhrina. Pohjanmaan Maanpuolustuskillan toimesta pystytettiin muistokivi laattoineen surman tapahtumapaikalle Tuovilan vanhan kivisillan kupeeseen 28.8.1994. Killan silloinen puheenjohtaja Holger Strandberg piti paljastuspuheen ja Mustasaaren kunnanhallituksen puheenjohtaja Elmer Örndahl otti muistomerkin kunnan puolesta vastaan.

 


Yhteydenpito varusmiehiin ja koulunuorisoon

Alueen nuorisoon kilta pitää yhteyttä mm. palkitsemalla varusmiespalveluksessaan hyvin menestyneitä alueen nuoria miehiä ja naisia. Kainuun Prikaatissa, Tykistöprikaatissa (vuodesta 2015 alkaen osa Porin Prikaatia) ja Uudenmaan Prikaatissa palvelevista varusmiehistä kunkin saapumiserän parhaat varusmiehet tai -naiset palkitaan killan ansiolevykkeillä ja kunniakirjoilla. Palkitseminen toteutetaan yhteistyössä joukko-osastojen kanssa niin, että joukko-osastot valitsevat palkittavat kotiutettavat varusmiehet ja kilta toimittaa ansiolevykkeet ja kunniakirjat joukko-osastojen käyttöön.

Toinen nuoriin liittyvä toimintamuoto on isänmaallis- ja veteraaniaiheisen ainekirjoituskilpailun järjestäminen vuosittain Vaasan ja Mustasaaren lukioiden ja peruskoulun yläluokkien oppilaille. Kilpailun käynnisti 1990-luvulla Traditionsförening för IR 61. Yhdistys hankki kaksi kiertopalkintoa, Seinäjoella sijaitsevan Suomenhevonen – sotahevonen -patsaan pienoismallit jaettavaksi sarjoissaan (lukio- ja peruskoulusarja) parhaat kirjoitukset laatineiden oppilaiden kouluille. Kilta otti kilpailun järjestämisen vastuulleen v. 2000. Parhaat kirjoittajat saavat henkilökohtaiset palkinnot (100 – 300€), yhteismäärältään vähintään 1300 € vuosittain, palkintorahat kerätään lahjoituksina (päälahjoittajana viime vuosina Vaasan Aktia-säätiö). Palkinnot jaetaan Tammisunnuntain juhlassa Vaasan Kaupungintalossa ja paras kirjoittaja esittää aineensa tässä juhlassa. Parhaita aineita on myös julkaistu alueen sanomalehdissä (Pohjalainen ja Vasabladet), Pohjanmaan Maanpuolustajassa, valtakunnallisessa Maanpuolustaja-lehdessä sekä veteraanien julkaisuissa. Nuoret kirjoittajat ovat yleensä saaneet merkittävää huomiota osakseen paikallisissa lehdissä. Kuvassa Tammisunnuntain juhlassa 2016 palkittuja kirjoittajia (kuva Raimo Latvala). Ainekirjoituskilpailun pää- ja kiertopalkinnot

Tärkeä nuorisoon suuntautuva toimintamuoto on koululuokkien vastaanotto ja tutustuttaminen Sotaveteraanimuseon kokoelmiin. Vuosittain tätä mahdollisuutta käyttää hyväkseen n. 30 koululaisryhmää. Koululaisia opastavat kiltalaiset ovat kertoneet, että käynti museossamme on monesti ensimmäinen kiinnekohta nuorille sotavuosien tapahtumien osalta.

Kuvassa sotaveteraani ja killan kunniajäsen Fjalar Rosenlöf (†) esittelemässä museota vaasalaisille koululaisille.

 

 

 


 

Esitelmä- ja muut vastaavat tilaisuudet

Kilta järjestää vuosittain isänmaallis- ja maanpuolustusaiheisia esitelmätilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Usein nämä liittyvät Vaasan sotaveteraanimuseossa avattaviin tai esillä oleviin erikoisnäyttelyihin. Vuonna 2016 esitelmätilaisuuksien järjestämistä on entisestään tehostettu. Vuoden 2016 erikoisnäyttelynä Sotaveteraanimuseossa on ”Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle 1945–1952”. Näyttelyyn liittyen museossa on järjestetty jo keväällä kolme näyttelyä tukevaa esitelmätilaisuutta. Esitelmöitsijät ovat olleet alansa parhaita asiantuntijoita. Neljäs esitelmätilaisuus tänä keväänä käsitteli 40 vuotta sitten tapahtunutta Lapuan Patruunatehtaan räjähdystä. Esitelmän piti killan jäsen rikosylikomisario Raimo Latvala, joka osallistui KRP:n rikostutkijana onnettomuuden tutkintaan sen alkuvaiheista lukien. Yleisö on ottanut tilaisuudet hyvin vastaan, kuulijoita on ollut museon mahdollistaman tilan täydeltä. Kuva Raimo Latvala.

Vaasassa vietetään elokuun puolessa välissä Taiteiden yötä. Kilta osallistuu tapahtuman järjestämiseen pitämällä Sotaveteraanimuseon avoinna yleisölle iltamyöhään. Kävijöitä on ollut vuosittain satamäärin.

 

Hallitus ja yhteystiedot

Vaasan Sotaveteraanimuseo
Kirkkopuistikko 22 A, 65100 Vaasa
(06) 312 9894

Puheenjohtaja
Ilkka Virtanen
Lähdetie 7, 65302 Vaasa
050 537 7909, ilkka.virtanen(at)uva.fi

Varapuheenjohtaja
Teuvo Rodén
Pietarsaarenkatu 2 a 3, 65350 Vaasa
050 066 5413, teuvo.roden(at)netikka.fi

Sihteeri
Raimo Havusela
Rantakatu 8 A 15, 65100 Vaasa
040 036 3052, rv.havusela(at)gmail.com

Rahastonhoitaja
Kaj Ericsson
Kirkkopuistikko 19 A, 65100 Vaasa
050 020 7711, kaj.ericsson(at)hss.fi

Museotoimikunnan pj.
Per-Erik Fant
Hietasaarenkatu 1 B 11, 65100 Vaasa
050 086 1094, pefant(at)hotmail.com

Lennart Johansson

Carl-Henrik Klockars (asevastaava)

Kim Kurenmaa

Erkki Paajanen

Arja Rantanen

Kaj Sandström

Filip von Schantz

Gustav Geust (asiantuntijajäsen)

Kuva: Ilkka VirtanenKillan toiminnan painopistealueena on vuoden 1999 alussa avatun Vaasan Sotaveteraanimuseon ylläpitäminen ja kehittäminen. Museon pysyvä näyttely esittelee runsaslukuisin esinein (pienoismallein, asein, puhdetöin, puvuin, kunniamerkein jne.), kartoin, piirroksin ja valokuvin maamme sotilas- ja sotahistoriaa kahdelta viime vuosisadalta. Erityishuomio on luonnollisesti viime sodissamme. Museossa on muun aineiston ohella merkittävä kohdealueeseen liittyvä kirjasto. Pysyvän näyttelyn lisäksi museoon pystytetään vuosittain vähintään yksi vaihtuva-alainen erikoisnäyttely. Museo sijaitsee ent. Suomen Pankin talossa os. Kirkkopuistikko 22 A, jossa museolla on käytössään n. 250 m2 tilaa talon pohjakerroksessa. Tila on alkuaan kunnostettu museokäyttöön veteraanien ja sotilaspoikien talkootyövoimin. Museon esineistö (esineitä nykyisin yli 6000 kpl) on saatu pääosin lahjoituksin, museossa on myös yhdistyksiltä ja yksityisiltä deponointeina saatuja esineitä. Veteraanit aloittivat aikanaan esineistön keräyksen ja valitsivat killan työnsä jatkajaksi. Esineistöä tulee jatkuvasti lisää, nyt sitä toimittavat lähinnä sotaveteraanien jälkeläiset.

Museo sai olla vuoteen 2010 asti tiloissaan ilman vuokraa Harry Schaumans Stiftelse -säätiön mandaatilla. Säätiön luovuttua pääosasta omistuksestaan kiinteistöosakeyhtiössä säätiön killalle aikanaan lupaama vapaaoikeus ei enää ollut mahdollinen. Vuodesta 2011 lähtien kilta on maksanut tiloistaan käypää vuokraa kiinteistöosakeyhtiölle (v. 2015 6100 €). Harry Schaumans Stiftelse on vuodesta 2011 lähtien tukenut killan toimintaa vuokran suuruisella toiminta-avustuksella. Muut tärkeimmät museon pitkäaikaiset tukijat ovat Vaasan kaupunki ja Hedmanin Säätiö.

Vuonna 2011 museon asekokoelma (yli 100 sotilas- ja sotakäytössä ollut asetta) sai Sisäasiainministeriön vahvistuksen virallisesti hyväksytyksi asekokoelmaksi. Aseista on olemassa atk-pohjainen rekisteri ja museon turvajärjestelyt ovat Pohjanmaan poliisilaitoksen hyväksymät. Vuosina 2014–2015 museon perusnäyttelyyn kohdistettiin aseiden osalta Museoviraston tukema mittava kehitysprojekti, jonka puitteissa toteutettiin asekokoelman uudelleenjärjestely. Aseet koottiin yhtenäisiin telineisiin sekä järjestettiin ajallisesti ja valmistajan mukaan loogiseen järjestykseen. Asekokoelma varustettiin myös yksityiskohtaisilla aseiden valmistukseen ja käyttöön liittyvillä tiedoilla. Vanhoista sotilas- ja sotakäytössä olleista aseista ja niiden muodostamista ”aseperheistä” kiinnostuneiden on näin helppo saada yksityiskohtaista tietoa näytteillä olevista aseista ja sotilasaseiden kehityksestä yleensäkin.

Vuoden 2011 aikana museon laaja kirjasto järjestettiin ja luetteloitiin uudelleen. Myös kirjakokoelmasta on olemassa atk-pohjainen rekisteri. Museon muun esineistön arkistointi on suoritettu Vaasan maakunta-arkiston asiantuntija-avulla v. 2009.

Museo on avoinna talvikaudella (1.9. – 31.5.) sunnuntaisin klo 14 – 16. Kesäkuukausina museo on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10 – 12 ja 13 – 16 sekä lauantaina klo 10 -14. Ryhmillä on mahdollisuus tutustua museoon myös muina aikoina erikseen sovittaessa (ks. yhteystiedot). Museoon on vapaa pääsy, aukioloaikojen ulkopuoliset ryhmävierailijat voivat halutessaan tukea museon toimintaa pienellä summalla.

Linkki Vaasan Sotaveteraanimuseon omille verkkosivuille.

Vaasan Sotaveteraanimuseon sivu Pohjanmaan museoportaalissa.

  • 31.03.2018
    Oskar Peltokankaan muistotilaisuus

    Vapaussodan vaasalainen lähes kansallissankarin maineeseen noussut jääkäriluutnantti Oskar Peltokangas kuoli Tampereen taisteluissa 26.3.1918. Hänet on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle v. 1918 sankarihautaan. Peltokankaan omaiset järjestivät pääsiäislauantaina 31.3.2018 muistotilaisuuden hänen haudallaan. Samassa yhteydessä muistettiin Peltokankaan 14-vuotiasta adjutanttia Onni Kokkoa, joka haavoittuui Peltokankaan rinnalla Tampereella ja kuoli myöhemmin keväällä Vaasan sotilassairaalassa. Tapani Tikkala on kirjoittanut artikkelin muistotilaisuudesta Vapaussoturi 2-2018 -lehdessä (http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/VS_2-2018.pdf)

    Seppeleet (omaiset ja JP 27 Vaasan Osasto) on laskettu Vapaussodan 1918 sankarimuistomerkille (haudat olivat 31.1. 70-80 cm paksun lumikerroksen peitossa, joten itse haudoille laskua ei voitu suorittaa). Kunniavartiossa Suomen lippu (raimo Latvala) ja JP 27 Vaasan osaston lippu (Pauli Glader). Ilkka Virtanen pitämässä muistopuhetta Oskar Peltokankaasta.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää
  • 16.03.2018
    Vaasa 1918 esitelmäsarjan päätöstilaisuus

    Viimeinen kolmesta Vaasa 1918 esitelmäsarjan esitelmätilaisuudesta järjestettiin 16.3.2018. Professori Martti Häikiön aiheena oli Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin toiminta Vaasan senaattina keväällä 1918. Vaasa-opiston juhsali oli jälleen täynnä kuulijoita.

    Kaikki kolme esitelmätilaiuutta saivat juhlasalintäyteisen kiitollisen kuulijakunnan. (Kuva: Aimo Nyberg).

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Esitelmätilaisuuden päätteeksi yleisöllä oli tilaisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Ilkka Virtanen johdatteli keskustelua.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Esitelmäsarjan tilaisuuksista on artikkeli Pohjanmaan Maanpuolustajan numerossa 1-2018: http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/PMP_1_2018-13.pdf

    Lue lisää
  • 23.02.2018 - 25.02.2018
    Jääkärien Suomeen paluusta 100 v

    Jääkärien Suomeen paluun 100-vuotisjuhlallisuuksia vietettiin Vaasassa kolmen päivän ajan 23.-25.2.2018. Ohjelmassa oli mm. Jääkäriseminaari, saksalaisen sotilassoittokunnan konsertti Vaasan kirkossa, Jääkärijoukko-osastojen paraati ja ohimarssi, pääjuhla ja iltajuhla, juhlajumalanpalvelus ja lukuisia seppeleenlaskuja ja muita kunnianosoituksia.jääkärien ja sotaveteraanien muistomerkeillä.

    Yksi jääkärijuhlallisuuksien ikimuistoisimpia tapahtumia oli jääkärijoukko-osastojen paraatikatselmus Vaasan torilla 24.2.2018 lähes päivälleen 100 vuotta sen jälkeen, kun Saksasta Suomeen palanneet  JP 27:n jääkärit olivat vastaavassa paraatikatselmuksessa sen ainoan kerran, kun he Suomessa yhtenä kokonaisuutena esiintyivät. (Kuva: Pohjalaisen verkkosivusto).

     

     

     

     

     

     

     

     

    Vaasan Kaupungintalon juhlasali oli viimeistä sijaa myöten täynnä pääjuhlan aikana. (Kuva: Raimo Latvala).

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää
  • 22.02.2018
    Pohjanmaan aluetoimiston vuosipäivä Ähtärissä

    Pohjanmaan aluetoimiston ja samalla Maavoimien vuosipäivää vietettiin 22.2.2018 Ähtärissä. Ohjelmassa oli Laivaston soittokunnan konsertti ja Ähtärin kaupungin vastaanotto uudessa Pandatalossa. Vierailla oli tilaisuus tutustua myös pandoihin.

    Jääkärien Suomeen paluun 100-vuotisjuhlallisuuksiin valmistautuva Laivaston soittokunta tuli Pohjanmaalle jo pari päivää etuajassa ja järjesti konsertin Ähtärissä osana Pohjanmaan aluetoimiston vuosipäivää. Soittokunta oli koolla täydessä kokoonpanossaan ja sitä johti päällikkökapellimestari, musiikkikomentajakapteeni Petri Junna.

     

     

     

     

     

     

     

    Pandatalon jättiläispandat Pyry ja Lumi saivat osakseen vieraiden jakamattoman suosion.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää
  • 08.02.2018
    Esitelmätilaisuus jääkäreiden paluusta Vaasaan

    Vaasa 1918 -esitelmäsarjan toisen esitelmän piti 8.2.2018 professori Matti Kuusimäki aiheesta Jääkärit Saksassa ja heidän paluunsa Vaasaan 25.2.1918. Esitelmä perustui Kuusimäen isän rehtori Tauno kuusimäen laajaan haastatteluaineistoon, jonka äänitteet on tallennettu Kansalliskirjastoon ja joita voi nykyisin kuunnella myös Yle Areenassa.

    Vaasa-opiston juhlasali oli jälleen täysin kuulijoiden miehittämä.

     

     

     

     

     

     

     

     

    Professori Matti Kuusimäki kertoo jääkäreistä, erityisesti heidän tulostaan Vaasaan

    Esityksen pääosassa olivat itse jääkärit haastatteluäänitteiden muodossa

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää
  • 28.01.2018
    Tammisunnuntai Vaasassa

    Kilta oli osajärjestäjänä Seinäjoen Tammisunnuntai 100 -juhlatilaisuuksissa Seinäjoella 27.-28.1.2018. Killan vastuulla olivat erityisesti seppeleenlaskut Suomen Vapaudenpatsaalle, Perinnemuurille ja marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaalle.

    Suomen Vapaudenpatsaalle seppeleen laskivat klo 9.00 Per-Erik Fant, Tapani Tikkala ja Ilkka Virtanen (kuva: Raimo Latvala)

    Perinnemuuri oli vuorossa klo 9.15 (kuva: Raimo Latvala)

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Marsalkka Mannerheimia kunnioitettiin klo 9.30 laskemalla laakeriseppele hänen ratsastajapatsaalleen. Seppeleen laskivat Ilkka Virtanen ja Raimo Latvala.

     

     

     

    Lue lisää
  • 18.01.2018
    Ainekirjoituskilpailun palkinnot

    Killan syksyllä järjestämän ainekirjoituskilpailun palkinnot jaettiin Vaasan lyseon lukion juhlasalissa 18.1.2018. Järjestely oli poikkeuksellinen, sillä Tammisunnuntain juhlaa ei tänä vuonna järjestetty Vaasassa, koska kilta oli yhteistyöosapuolena Seinäjoen Tammisunnuntai 100 -juhlallisuuksien järjestelyissä. Pääpalkinnot jakaantuivat seuraavasti:

    Eevi Hakala, Merenkurkun koulu: Minun Suomeni

    • yläkoulusarjan ja koko kilpailun paras kirjoitus, 300 €
    • Eevi esittää aineensa jakotilaisuudessa
    • kiertopalkinto ”Suomenhevonen – sotahevonen” siirtyy koululle Vasa övningskola 7-9:stä

    Edit Rosenblad, Vasa övningskolas gymnasium: Mitt Finland

    • den bästa uppsatsen i gymnasieserien, 250 €
    • Edit framför sin essä vid prisutdelningen
    • vandringspriset ”Finska hästen – krigshästen” flyttas till skolan från Vaasan lyseon lukio
    Lue lisää
  • 15.01.2018
    Vaasan vuoden 1918 tapahtumia käsittelevän esitelmäsarjan avaus 15.1.2018

    Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf ja Vaasa-opisto järjestävät keväällä 2018 yhteistyössä luentosarjan vuoden 1918 tapahtumista Vaasassa. Esitelmät pidetään Vaasa-opiston tiloissa (juhlasali A318) Raastuvankatu 31. Esitelmien pitäjät ovat alansa parhaita asiantuntijoita Suomessa. Esitelmäsarjan aloittaa Helsingin yliopiston historian emeritusprofessori ja tietokirjailija Heikki Ylikangas maanantaina 15.1.2018 klo 17. Ylikankaan aiheena on koko sarjaa ajatellen kattavasti ”Vaasa 1918”. Ylikangas on käsitellyt tätä teemaa mm. uudessa kirjassaan ”Aina sitä jokin naula vetää; erityispiirteitä Etelä-Pohjanmaan historiassa”.

    Heikki Ylikankaan esitelmä veti Vaasa-opiston juhlasalin ääriään myöten täyteen. Kuulijoita oli arviolta ainakin 300. Raimo Latvalan kuva.

    Alakuvassa Ylikangas kertomassa Vaasan valtauksesta Tammisunnuntain aikoihin 1918.

    H

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Sarjan muut esitelmät ovat professori Matti Kuusimäen ”Rehtori Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut” 8.2.2018 klo 17 ja professori Martti Häikiön ”Vaasan senaatti” 16.3.2018 klo 17. Esitelmätilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

    Lue lisää
  • 24.12.2017
    Jouluaaton kunniavartiot hautausmaalla

    Killalla oli jälleen perinteinen puolen tunnin kunniavartiovuoroi vanhan hautausmaan sankaripatsaalla jouluaattona 24.12.2017. Tänä vuonna kunniavartiossa olivat Teuvo Rodén (kuvassa edessä oikealla) ja Pasi Jussila (takarivissä vasemmalla). Kuva Kaarina Rodén.

     

     

    Lue lisää
  • 06.12.2017
    Itsenäisyyden 100-vuotismuistopäivä

    Itsenäisyyspäivän ohjelmassa olivat perinteiset tilaisuudet mm. lipunnosto Kasarmintorilla, juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa ja kunniakäynnit sankarihaudoilla. Killan lippu oli tilaisuuksissa paikalla, lipunkantajana Raimo Havusela.

    Seppelpartio lähdossä sankarihaudoille (kuva Monica Latvala), alakuvassa lippulinna ja seppelpartio järjestäytyneenä kunnianosoitukseen.

    Lue lisää
Takaisin jäsenyhteisölistaukseen