Pioneeriupseeriyhdistys ry

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N TOIMINTAA

Pioneeriupseeriyhdistys ry. järjesti verkkoesitelmän 15.6.2021

PIONEERIUPSEERIT KANSAINVÄLISESSÄ SOTILAALLISESSA KRIISINHALLINTATEHTÄVÄSSÄ

Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on yksi puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. Myös pioneeriupseerit ovat ja ovat olleet mukana näissä tehtävissä useilla eri operaatioalueilla. Oman vahvan näkemyksemme tehtävistä ja toimintaoloista muodostamme tavanomaisesti uutiskuvien kautta tietämättä arjen todellisuutta ja tehtävien haasteita. Pioneeriupseeriyhdistys ry tarjosi tähän uuden näkökulman.

Verkkoesitelmä pidettiin Microsoft Teams -järjestelmässä. Aluksi pioneeritarkastaja, eversti Juha Helle kertoi sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävistä, joihin pioneeriupseereita on osallistunut sekä selvitti vaatimukset ja menettelytavat tehtäviin hakeutumiseksi. Tämän jälkeen suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja, everstiluutnantti Mikko Illi toi aidon näkökulman pioneeriupseerin arjen tehtävistä ja toiminnan haasteista paikanpäältä Etelä-Libanonista.

Kiitämme eversti Juha Hellettä ja everstiluutnantti Mikko Illiä mielenkiintoisista esitelmistä

YHDISTYS OSALLISTUI PIONEERIASELAJINLIITTO RY:N KEVÄTKOKOUKSEEN 17.4.2021 OULUSSA

YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS PIDETTIIN 30.3.2021 HELSINGISSÄ

Yhdistyksen jäsenet kutsuttiin sääntömääräiseen kevätkokoukseen tiistaiksi 30.3.2021 klo 16:00.  Kokous pidettiin etäkokouksena Microsoft Teamsin avulla. Pandemiaa koskevien viranomaismääräysten salliessa osa jäsenistä osallistui kokoukseen osoitteessa Töölöntorinkatu 2, Helsinki.

Kokouksen aluksi kuultiin pioneeritarkastaja, eversti Juha Helteen esitelmä ”Pioneeriaselajin nykytila ja kehitysnäkymät”. Kiitämme eversti Juha Hellettä mielenkiintoisesta esitelmästä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Hallituksen uudeksi jäseneksi kaksivuotiselle kaudelleen 2021-2022 valittiin ev evp Lasse Otranen.

JÄSENEKSI PIONEERIUPSEERIYHDISTYKSEEN

Päivitä tietosi pioneeriaselajista tutustumalla toisiin pioneeriupseereihin, kuulemalla esitelmiä ja webinaareja ajankohtaisista asioista pioneeriaselajissa, vaikuttamalla ja osallistumalla keskusteluun Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsenenä.

Hae Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsenyyttä täyttämällä hakulomake. Lähetä se sihteeri Matti Mähöselle .

Tästä linkistä pääset Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsentietolomakkeen sähköiseen versioon  täyttämistä varten

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.

Yhdistys ylläpitää ja kehittää toiminnallaan aselajihenkeä sekä maanpuolustustahtoa ja -valmiutta. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.

Yhdistys järjestää kahdesti vuodessa kokouksen, jonka yhteydessä tutustutaan johonkin pioneereja kiinnostavaan yritykseen, rakennuskohteeseen tai puolustusvoimien laitokseen. Usein kokouksen yhteydessä kuullaan myös ajankohtainen esitelmä. Viime vuosien kohteina ovat olleet Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingissä, Sito Oy Espoossa, Panssariprikaati ja Panssarimuseo Parolassa, Reserviupseerikoulu Haminassa, Korian entinen varuskunta Kouvolassa ja Karjalan prikaati Kouvolassa.

TUTUSTU JULKAISUIHIMME KOTISIVULLAMME, FACEBOOKISSA JA HAKKU-LEHDESSÄ:

Olemme somessa, katso julkinen facebook sivumme

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N JÄSENEKSI

Jäseneksi voi liittyä jokainen pioneeriaselajin reservin upseeri tai pioneeriaselajin tehtävissä vakinaisessa palveluksessa oleva tai ollut upseeri sekä RUK:n Pioneerilinjan ja reserviupseeritutkinnon suorittanut.

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsenenä voit tilata edulliseen jäsenhintaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hakku-lehden, maan vanhimman aselajilehden. Lehti kertoo yhdistyksemme toiminnasta ja ajankohtaiset uutiset pioneeriaselajista ja siihen liittyvästä vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä.

Päivitä yhteystietosi Pioneeriupseeriyhdistys ry:n sihteerille Matti Mähöselle . Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja/tai puhelinnumerosi, mikäli haluat tiedotteita ja ilmoituksia niiden kautta. Tietojasi säilytetään Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n MPKL rekisterissä.

Tästä linkistä pääset Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsentietolomakkeen sähköiseen versioon  täyttämistä varten

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Pioneeriupseeriyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.

Yhdistys ylläpitää ja kehittää toiminnallaan aselajihenkeä sekä maanpuolustustahtoa ja -valmiutta. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi jäsenmaksun lisäksi

  1. ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
  2. järjestää keräyksiä ja arpajaisia lain ja säädösten määrittämällä tavalla ja luvalla
  3. hallita ja omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä
  4. harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa

3 § Jäsenet

Jäseneksi voi liittyä jokainen pioneeriaselajin reservin upseeri tai pioneeriaselajin tehtävissä vakinaisessa palveluksessa oleva tai ollut upseeri sekä RUK:n Pioneerilinjan ja reserviupseeritutkinnon suorittanut.

Yhdistyksen jäseneksi tai kunnia jäseneksi voidaan kutsua sen toimintaa tai tarkoitusta merkittävällä tavalla tukenut henkilö.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäsenet hyväksyy hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt muistutuksesta huolimatta maksamatta jäsenmaksunsa. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai toimii vastoin sen tarkoitusperiä. Jäsen, jota ei ylennetä upseeriksi, erotetaan yhdistyksen jäsenyydestä.

5 § Jäsenmaksu

Jäsenen tulee suorittaa yhdistyksen syyskokouksen määräämä vuosittainen jäsenmaksu.

6 § Yhdistyksen kokoukset

Kokouksessa on jokaisella jäsenellä ääni- ja puhevalta ja kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi antaa äänivaltansa valtakirjalla myös toiselle yhdistyksen jäsenelle. Kokouksessa läsnä oleva jäsen voi käyttää äänivaltaa enintään yhden viidesosan kokouksen äänimäärästä.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään maaliskuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. avataan kokous
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
  4. päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta
  5. päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja niiden maksamisajankohdasta
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. valitaan edustajat Pioneeriaselajin liiton johtokuntaan ja liittokokoukseen (syyskokoukseen)
  8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä
  9. käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen syyskokousta johtokunnalle kirjallisesti esittämät asiat
  10. päätetään kokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. avataan kokous
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
  4. esitetään päättyneen toiminta- ja tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
  5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  6. valitaan edustajat Pioneeriaselajin liiton liittokokoukseen (kevätkokoukseen)
  7. käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kevätkokousta johtokunnalle kirjallisesti esittämät asiat
  8. päätetään kokous

 

Yhdistyksen muu kokous pidetään hallituksen kutsumana tai kun vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselle esittää.

Yhdistyksen kokouksesta tulee ilmoittaa jäsenille kirjeitse/sähköpostitse tai ilmoituksella Hakku-lehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja jäsenistä puolet eroaa vuosittain. Ensimmäisenä toimintavuotena erovuoroiset määrittää arpa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä yhdistykselle sihteerin, rahastonhoitajan ja jäsenrekisterin pitäjän, mitkä tehtävät voidaan antaa myös samalle henkilölle.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille kirjallisesti tai suullisesti vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallitus antaa tilinpäätöksen tarvittavine asiakirjoineen viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu kertomus suorittamastaan tarkastuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi aina yhdessä.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen.

Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen on tehtävä yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jossa sääntömuutoksen tai purkamisen puolesta on annettu vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jäävät varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti jollekin yhdistyksen tarkoitusperää toteuttavalle tai lähellä olevalle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yhteisölle.

11 § Kerhotoiminta

Jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä yhdistykseen kuuluvia alueellisia, paikallisia tai toiminnallisia kerhoja, jotka toimivat yhdistyksen yhteisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

12 § Muut säännökset

Toiminnassa noudatetaan muutoin Suomen voimassa olevaa yhdistyslakia.

 

Nämä säännöt ovat hyväksytty Pioneeriupseeriyhdistys ry:n kevätkokouksessa

10.3.2012.

 

YHDISTYKSELLÄMME ON VAALITTAVANA PIONEERIUPSEERIEN KUNNIAKKAAT PERINTEET

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n perustamispäätös tehtiin 16.10.1952

Pioneeriupseeriyhdistyksen syntysanat lausuttiin 16.10.1952 Korialla, Suuri joukko vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita oli kokoontunut jääkärikenraalimajuri V H Vainion 60-vuotisjuhlaan. Tilaisuudessa päätettiin eversti Reino Arimon esityksestä perustaa reservin ja vakinaisessa palveluksessa olevia pioneeriupseereita yhdistävä Pioneeriupseeriyhdistys ja erityinen Pioneerisäätiö.

Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 14.3.1955

Pioneeriupseeriyhdistyksen perustava kokous pidettiin Pääesikunnassa 14.3.1955.

Jääkärikenraalimajuri Otto Bonsdorff oli Pioneeriupseeriyhdistys ry:n ensimmäinen puheenjohtaja

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin jääkärikenraalimajuri Otto Bonsdorff, varapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Ossi Kivelä sekä hallituksen jäseniksi diplomi-insinööri A Junttila, diplomi-insinööri H Paasikallio, eversti R Arimo ja majuri L Sutela. Hallituksen sihteerinä toimi majuri Jorma Kämäri (Kämärin asiantuntemusta pioneeritoiminnasta on kuvattu kirjassa).

Otto Bonsdorff toimi yhdistyksen puheenjohtajana kolmetoista vuotta ja kutsuttiin myöhemmin sen kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli opiskellut aikanaan kaksi vuotta Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja ilmoittanut isälleen helmikuussa 1915 palaavansa jatkamaan opintojaan siellä mutta suunnannutkin matkansa ensimmäisten joukossa vapaaehtoiseen sotilaskoulutukseen Lockstedtiin.

Schmardenin taistelussa 25.7.1916

Jääkäri Otto Bonsdorff osallistui mm. Schmardenin taisteluun haavoittuen siinä. Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania osana saksalaisen reservijääkäripataljoona 1:n muodostamaa osastoa. Schmardenin taistelun vuosipäivä on myös suomalaisen pioneeriaselajin juhlapäivä

Jääkärin morsian

Otto Bonsdorff lienee ainoa Jääkäripataljoona 27:n jäsen, joka toi mukanaan aidon jääkärin morsiamen. Bonsdorff vihittiin Libausta kotoisin olleen opettaja Olga Alroèn kanssa Helsingissä vuoden 1918 lopulla. Hän osallistui kotimaassa kaikkiin kolmeen sotaan ja päätti virkauransa nykyistä pioneeritarkastajaa vastaavassa pääesikunnan pioneeripäällikön tehtävässä.

Yhdistyksen pitkä perinne

Bonsdorffin jälkeen yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet kenraaliluutnantti Reino Arimo, eversti Veikko Sutela, eversti Väinö Uotila, eversti Aarne Ahonen, everstiluutnantti Elja Puranen, eversti Jouko Eskola, eversti Paavo Aho, insinööri Pekka Nurmi, eversti Seppo Rahkonen, eversti Alpo Julkunen, insinöörieverstiluutnantti Kari Lampinen, everstiluutnantti Heikki Ylönen ja insinöörimajuri Risto Lehtomäki.

Yhdistys juhli 14.3.2015 näyttävästi kuutta vuosikymmentään Museo Militariassa Hämeenlinnassa

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n toiminta-alue on koko Suomi

Koko maan kattavan yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta. Se toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.

Rauhanajan pioneerijoukkojen sijoittuessa nyt maan eri osiin, nähdään yhdistyksessä haasteena aselajin piirissä palvelevien upseerien yhteenkuuluvuuden edistäminen. Virassa olevien samoin kuin reservin pioneeriupseereiden toivotaankin enenevässä määrin tulevan mukaan koko maan kattavan aselajia kokoavan yhdistyksen toimintaan.

Oma ammattijulkaisu

Yhdistyksellä oli vuodesta 1960 vuoteen 1974 saakka oma kahdesta neljään kertaan vuodessa ilmestynyt Pioneeriupseeri-lehti reservin pioneeriupseerien ja aktiivipalveluksessa olevan pioneeripäällystön yhdyssiteenä. Lehti ehti ilmestyä 35 kertaa ja sen painosmäärä oli suurimmillaan 2 400 kappaletta. Lehti oli puhtaasti ammattijulkaisu käsitellen historiaa, pioneeriaselajin nykynäkymiä, katsauksia koti- ja ulkomailta, rakennusaineteollisuutta, rakentamista sekä sodan kuvaa ja sodankäyntimenetelmiä. Siinä kerrottiin myös yhdistyksen toiminnasta ja esiteltiin lyhyesti kulloinkin päättyneen RUK:n kurssin tapahtumia sekä vakinaisen väen pioneerijoukkojen toimintaa. Korkeatasoisissa lehden erikoisnumeroissa käsiteltiin mm. suojatilojen rakentamista, elementtirakentamista, valmisosien käyttöä linnoittamisessa sekä räjähdysaineita.

”Pioneeriaselajin historia 1918 – 1968” ilmestyi vuonna 1975

Yhdistys käynnisti alkuvuodesta 1965 hankkeen aselajin historian aikaansaamiseksi. Everstiluutnantti Eero-Eetu Saarisen kirjoittama Pioneeriaselajin historia 1918 – 1968 ilmestyi vuonna 1975 Pioneeriupseeriyhdistyksen kustantamana. Kirjan painosmäärä oli runsaat 2000 kappaletta ja sen myyntityö kesti lähes kymmenen vuotta.

”Suomen linnoittamisen historia” ilmestyi vuonna 1981

Pioneeriupseeriyhdistyksen hallitus pyysi keväällä 1974 kenraaliluutnantti Reino Arimoa kirjoittamaan Suomen linnoittamisen historian. Teos ilmestyi vuonna 1981 Suomen Sotatieteellisen Seuran julkaisusarjassa Otavan kustantamana nimellä Suomen linnoittamisen historia 1918 – 1944.

Pioneeriupseeriyhdistys oli yksi neljästä Pioneeriaselajin Liitto ry:n perustajayhdistyksestä

Tästä pääset Pioneeriaselajiliiton  kotisivuille

Pioneeriupseeriyhdistys oli yksi neljästä Pioneeriaselajin Liitto ry:n perustajayhdistyksestä. Alueellisten pioneerikiltojen ohella se jäi sen valtakunnalliseksi jäsenyhdistykseksi, kun liitto aloitti toimintansa 8.11.1975.
Oman lehden lakkauttaminen ja uuden keskusjärjestön perustaminen muodostivat vedenjakajan yhdistyksen toiminnassa. Pioneeriupseeriyhdistyksen johtavan roolin aselajin piirissä toimivien yhdistysten piirissä voidaan katsoa tällöin siirtyneen Pioneeriaselajin Liitolle. Pioneeriupseeriyhdistyksen jäseniä on kuitenkin tärkeissä tehtävissä Pioneeriaselajin Liitossa, Hakku-lehdessä, Pioneerisäätiössä, Pioneerimuseossa ja Pioneerimuseosäätiössä.

Pioneeriupseeriyhdistys ry on nykypäivää

Yhdistys järjestää kahdesti vuodessa kokouksen, jonka yhteydessä tutustutaan johonkin pioneereja kiinnostavaan yritykseen, rakennuskohteeseen tai puolustusvoimien laitokseen. Usein kokouksen yhteydessä kuullaan myös ajankohtainen esitelmä. Viime vuosien kohteina ovat olleet Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingissä, Sito OY Espoossa, Panssariprikaati ja Panssarimuseo Parolassa, Reserviupseerikoulu Haminassa, Korian entinen varuskunta Kouvolassa ja Karjalan prikaati Kouvolassa.

Päivitä tietosi pioneeriaselajista osallistumalla Pioneeriupseeriyhdistys ry:n toimintaan.

Vuoden 2021 toiminnasta voit lukea tältä nettisivulta, facebook sivulta ja Hakku-lehdestä

Yhdistyksen tiedotuskanava on Hakku-lehti

Tämän sivuston lisäksi yhdistyksen tiedotuskanavana toimii maan vanhin aselajilehti Hakku.

Takaisin jäsenyhteisölistaukseen