Pioneeriupseeriyhdistys ry
PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N HALLITUS 2023
Puheenjohtaja Ilkka Haapamäki, ltn res dipl. ins.
Varapuheenjohtaja 28.2.2023 saakka Riku Mikkonen evl
Sihteeri ja jäsenasiat Matti Mähönen evl evp
Rahastonhoitaja ja varapuheenjohtaja 1.3.2023 alkaen Jukka Pöllä vänr res tekn.lis.
Toiminta Lasse Otranen ev evp
Jäsen 1.4.2023 alkaen Jorma Nieminen ltn res
PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N JÄSENEKSI
Jäseneksi voi liittyä jokainen pioneeriaselajin reservin upseeri tai pioneeriaselajin tehtävissä vakinaisessa palveluksessa oleva tai ollut upseeri sekä RUK:n Pioneerilinjan ja reserviupseeritutkinnon suorittanut.
Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsenenä voit tilata edulliseen jäsenhintaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hakku-lehden, maan vanhimman aselajilehden. Lehti kertoo yhdistyksemme toiminnasta ja ajankohtaiset uutiset pioneeriaselajista ja siihen liittyvästä vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä.
Päivitä yhteystietosi Pioneeriupseeriyhdistys ry:n sihteerille Matti Mähöselle . Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja/tai puhelinnumerosi, mikäli haluat tiedotteita ja ilmoituksia niiden kautta. Tietojasi säilytetään Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n MPKL rekisterissä.
PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pioneeriupseeriyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.
Yhdistys ylläpitää ja kehittää toiminnallaan aselajihenkeä sekä maanpuolustustahtoa ja -valmiutta. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi jäsenmaksun lisäksi
1. ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
2. järjestää keräyksiä ja arpajaisia lain ja säädösten määrittämällä tavalla ja luvalla
3. hallita ja omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä
4. harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa
3 § Jäsenet
Jäseneksi voi liittyä pioneeriaselajin tehtävissä vakinaisessa palveluksessa oleva tai ollut upseeri tai pioneeri- tai suojelualan reserviupseeritutkinnon suorittanut henkilö.
Yhdistyksen jäseneksi tai kunniajäseneksi voidaan kutsua aselajin toimintaa tai tarkoitusta merkittävällä tavalla tukenut tai pioneeriaselajissa tai sitä lähellä olevissa tehtävissä toiminut
upseeri.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäsenet hyväksyy hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt muistutuksesta huolimatta maksamatta jäsenmaksunsa. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai toimii vastoin sen tarkoitusperiä.
5 § Jäsenmaksu
Jäsenen tulee suorittaa yhdistyksen syyskokouksen määräämä vuosittainen jäsenmaksu.
6 § Yhdistyksen kokoukset
Kokouksessa on jokaisella jäsenellä ääni- ja puhevalta ja kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi antaa äänivaltansa valtakirjalla myös toiselle yhdistyksen jäsenelle. Kokouksessa läsnä oleva jäsen voi käyttää äänivaltaa enintään yhden viidesosan kokouksen äänimäärästä.
Yhdistyksen jäsenet voivat osallistua yhdistyksen kokouksiin joko tulemalla kokouspaikalle tai osallistumalla etänä hallituksen päättämällä ja kokouskutsussa ilmoittamalla sähköisellä tavalla.
Mahdolliset valtakirjat on toimitettava viimeistään kokouspaikalle tulon yhteydessä tai etäosallistuttaessa siten, että se on kokouksen kutsujan tiedossa kokousta edeltävänä päivänä postin tai sähköpostin välityksellä.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään maaliskuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. avataan kokous
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
4. päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta
5. päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja niiden maksamisajankohdasta
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
7. valitaan edustajat Pioneeriaselajin Liitto ry:n hallitukseen ja liittokokoukseen (syyskokoukseen)
8. valitaan toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden toimintaa ja tilejä
9. käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen syyskokousta hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat
10. päätetään kokous
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. avataan kokous
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
4. esitetään päättyneen toiminta- ja tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto
5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
6. valitaan edustajat Pioneeriaselajin Liitto ry:n liittokokoukseen (kevätkokoukseen)
7. käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kevätkokousta hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat
8. päätetään kokous
Yhdistyksen muu kokous pidetään hallituksen kutsumana tai kun vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselle esittää.
Yhdistyksen kokouksesta tulee ilmoittaa jäsenille kirjeitse/sähköpostitse tai ilmoituksella Hakku-lehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
7 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja jäsenistä puolet eroaa vuosittain. Ensimmäisenä toimintavuotena erovuoroiset määrittää arpa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä yhdistykselle sihteerin, rahastonhoitajan ja jäsenrekisterin pitäjän, mitkä tehtävät voidaan antaa myös samalle henkilölle.
Hallitus pitää kokouksen puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille kirjallisesti tai suullisesti vähintään yksi viikko ennen kokousta.
Hallituksen jäsenet voivat osallistua kokouksiin joko tulemalla kokouspaikalle tai osallistumalla etänä kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallitus antaa tilinpäätöksen tarvittavine asiakirjoineen viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa hallitukselle
yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu kertomus suorittamastaan tarkastuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi aina yhdessä.
10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen.
Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen on tehtävä yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jossa sääntömuutoksen tai purkamisen puolesta on annettu vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jäävät varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti jollekin yhdistyksen tarkoitusperää toteuttavalle tai lähellä olevalle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yhteisölle.
11 § Kerhotoiminta
Jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä yhdistykseen kuuluvia alueellisia, paikallisia tai toiminnallisia kerhoja, jotka toimivat yhdistyksen yhteisten tarkoitusten toteuttamiseksi.
12 § Muut säännökset
Toiminnassa noudatetaan muutoin Suomen voimassa olevaa yhdistyslakia.
Nämä säännöt ovat hyväksytty Pioneeriupseeriyhdistys ry:n kevätkokouksessa 30.11.2022 ja tulleet voimaan 23.02.2023
YHDISTYKSELLÄMME ON VAALITTAVANA PIONEERIUPSEERIEN KUNNIAKKAAT PERINTEET
Pioneeriupseeriyhdistys ry:n perustamispäätös tehtiin 16.10.1952
Pioneeriupseeriyhdistyksen syntysanat lausuttiin 16.10.1952 Korialla, Suuri joukko vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita oli kokoontunut jääkärikenraalimajuri V H Vainion 60-vuotisjuhlaan. Tilaisuudessa päätettiin eversti Reino Arimon esityksestä perustaa reservin ja vakinaisessa palveluksessa olevia pioneeriupseereita yhdistävä Pioneeriupseeriyhdistys ja erityinen Pioneerisäätiö.
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 14.3.1955
Pioneeriupseeriyhdistyksen perustava kokous pidettiin Pääesikunnassa 14.3.1955.
Jääkärikenraalimajuri Otto Bonsdorff oli Pioneeriupseeriyhdistys ry:n ensimmäinen puheenjohtaja
Pioneeriupseeriyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin jääkärikenraalimajuri Otto Bonsdorff, varapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Ossi Kivelä sekä hallituksen jäseniksi diplomi-insinööri A Junttila, diplomi-insinööri H Paasikallio, eversti R Arimo ja majuri L Sutela. Hallituksen sihteerinä toimi majuri Jorma Kämäri (Kämärin asiantuntemusta pioneeritoiminnasta on kuvattu kirjassa).
Otto Bonsdorff toimi yhdistyksen puheenjohtajana kolmetoista vuotta ja kutsuttiin myöhemmin sen kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli opiskellut aikanaan kaksi vuotta Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja ilmoittanut isälleen helmikuussa 1915 palaavansa jatkamaan opintojaan siellä mutta suunnannutkin matkansa ensimmäisten joukossa vapaaehtoiseen sotilaskoulutukseen Lockstedtiin.
Schmardenin taistelussa 25.7.1916
Jääkäri Otto Bonsdorff osallistui mm. Schmardenin taisteluun haavoittuen siinä. Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania osana saksalaisen reservijääkäripataljoona 1:n muodostamaa osastoa. Schmardenin taistelun vuosipäivä on myös suomalaisen pioneeriaselajin juhlapäivä
Jääkärin morsian
Otto Bonsdorff lienee ainoa Jääkäripataljoona 27:n jäsen, joka toi mukanaan aidon jääkärin morsiamen. Bonsdorff vihittiin Libausta kotoisin olleen opettaja Olga Alroèn kanssa Helsingissä vuoden 1918 lopulla. Hän osallistui kotimaassa kaikkiin kolmeen sotaan ja päätti virkauransa nykyistä pioneeritarkastajaa vastaavassa pääesikunnan pioneeripäällikön tehtävässä.
Yhdistyksen pitkä perinne
Bonsdorffin jälkeen yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet kenraaliluutnantti Reino Arimo, eversti Veikko Sutela, eversti Väinö Uotila, eversti Aarne Ahonen, everstiluutnantti Elja Puranen, eversti Jouko Eskola, eversti Paavo Aho, insinööri Pekka Nurmi, eversti Seppo Rahkonen, eversti Alpo Julkunen, insinöörieverstiluutnantti Kari Lampinen, everstiluutnantti Heikki Ylönen ja insinöörimajuri Risto Lehtomäki.
Yhdistys juhli 14.3.2015 näyttävästi kuutta vuosikymmentään Museo Militariassa Hämeenlinnassa
Pioneeriupseeriyhdistys ry:n toiminta-alue on koko Suomi
Koko maan kattavan yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta. Se toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.
Rauhanajan pioneerijoukkojen sijoittuessa nyt maan eri osiin, nähdään yhdistyksessä haasteena aselajin piirissä palvelevien upseerien yhteenkuuluvuuden edistäminen. Virassa olevien samoin kuin reservin pioneeriupseereiden toivotaankin enenevässä määrin tulevan mukaan koko maan kattavan aselajia kokoavan yhdistyksen toimintaan.
Oma ammattijulkaisu
Yhdistyksellä oli vuodesta 1960 vuoteen 1974 saakka oma kahdesta neljään kertaan vuodessa ilmestynyt Pioneeriupseeri-lehti reservin pioneeriupseerien ja aktiivipalveluksessa olevan pioneeripäällystön yhdyssiteenä. Lehti ehti ilmestyä 35 kertaa ja sen painosmäärä oli suurimmillaan 2 400 kappaletta. Lehti oli puhtaasti ammattijulkaisu käsitellen historiaa, pioneeriaselajin nykynäkymiä, katsauksia koti- ja ulkomailta, rakennusaineteollisuutta, rakentamista sekä sodan kuvaa ja sodankäyntimenetelmiä. Siinä kerrottiin myös yhdistyksen toiminnasta ja esiteltiin lyhyesti kulloinkin päättyneen RUK:n kurssin tapahtumia sekä vakinaisen väen pioneerijoukkojen toimintaa. Korkeatasoisissa lehden erikoisnumeroissa käsiteltiin mm. suojatilojen rakentamista, elementtirakentamista, valmisosien käyttöä linnoittamisessa sekä räjähdysaineita.
”Pioneeriaselajin historia 1918 – 1968” ilmestyi vuonna 1975
Yhdistys käynnisti alkuvuodesta 1965 hankkeen aselajin historian aikaansaamiseksi. Everstiluutnantti Eero-Eetu Saarisen kirjoittama Pioneeriaselajin historia 1918 – 1968 ilmestyi vuonna 1975 Pioneeriupseeriyhdistyksen kustantamana. Kirjan painosmäärä oli runsaat 2000 kappaletta ja sen myyntityö kesti lähes kymmenen vuotta.
”Suomen linnoittamisen historia” ilmestyi vuonna 1981
Pioneeriupseeriyhdistyksen hallitus pyysi keväällä 1974 kenraaliluutnantti Reino Arimoa kirjoittamaan Suomen linnoittamisen historian. Teos ilmestyi vuonna 1981 Suomen Sotatieteellisen Seuran julkaisusarjassa Otavan kustantamana nimellä Suomen linnoittamisen historia 1918 – 1944.
Pioneeriupseeriyhdistys oli yksi neljästä Pioneeriaselajin Liitto ry:n perustajayhdistyksestä
Tästä pääset Pioneeriaselajiliiton kotisivuille
Pioneeriupseeriyhdistys oli yksi neljästä Pioneeriaselajin Liitto ry:n perustajayhdistyksestä. Alueellisten pioneerikiltojen ohella se jäi sen valtakunnalliseksi jäsenyhdistykseksi, kun liitto aloitti toimintansa 8.11.1975.
Oman lehden lakkauttaminen ja uuden keskusjärjestön perustaminen muodostivat vedenjakajan yhdistyksen toiminnassa. Pioneeriupseeriyhdistyksen johtavan roolin aselajin piirissä toimivien yhdistysten piirissä voidaan katsoa tällöin siirtyneen Pioneeriaselajin Liitolle. Pioneeriupseeriyhdistyksen jäseniä on kuitenkin tärkeissä tehtävissä Pioneeriaselajin Liitossa, Hakku-lehdessä, Pioneerisäätiössä, Pioneerimuseossa ja Pioneerimuseosäätiössä.
Pioneeriupseeriyhdistys ry on nykypäivää
Yhdistys järjestää kahdesti vuodessa kokouksen, jonka yhteydessä tutustutaan johonkin pioneereja kiinnostavaan yritykseen, rakennuskohteeseen tai puolustusvoimien laitokseen. Usein kokouksen yhteydessä kuullaan myös ajankohtainen esitelmä. Viime vuosien kohteina ovat olleet Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingissä, Sito OY Espoossa, Panssariprikaati ja Panssarimuseo Parolassa, Reserviupseerikoulu Haminassa, Korian entinen varuskunta Kouvolassa ja Karjalan prikaati Kouvolassa.
Päivitä tietosi pioneeriaselajista osallistumalla Pioneeriupseeriyhdistys ry:n toimintaan.
Vuoden 2021 toiminnasta voit lukea tältä nettisivulta, facebook sivulta ja Hakku-lehdestä
Yhdistyksen tiedotuskanava on Hakku-lehti
Tämän sivuston lisäksi yhdistyksen tiedotuskanavana toimii maan vanhin aselajilehti Hakku.