Pioneeriupseeriyhdistys ry

Tästä pääset Pioneeriaselajiliiton  kotisivuille

Pioneeriaselajin Liitto ry (PAL)

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS Ry
Yhdistyksen perustaminen
Pioneeriupseeriyhdistyksen syntysanat lausuttiin 16.10.1952 Korialla, jonne suuri joukko vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita oli kokoontunut kenraalimajuri V H Vainion 60-vuotisjuhlaan. Tilaisuudessa päätettiin eversti Reino Arimon esityksestä perustaa reservin ja vakinaisessa palveluksessa olevia pioneeriupseereita yhdistävä Pioneeriupseeriyhdistys ja erityinen Pioneerisäätiö.
Pioneeriupseeriyhdistyksen perustava kokous pidettiin Pääesikunnassa 14.3.1955. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin jääkärikenraalimajuri Otto Bonsdorff, varapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Ossi Kivelä sekä hallituksen jäseniksi diplomi-insinööri A Junttila, diplomi-insinööri H Paasikallio, eversti R Arimo ja majuri L Sutela. Hallituksen sihteerinä toimi majuri Jorma Kämäri.
Otto Bonsdorff toimi yhdistyksen puheenjohtajana kolmetoista vuotta ja kutsuttiin myöhemmin sen kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli opiskellut aikanaan kaksi vuotta Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja ilmoittanut isälleen helmikuussa 1915 palaavansa jatkamaan opintojaan siellä mutta suunnannutkin matkansa ensimmäisten joukossa vapaaehtoiseen sotilaskoulutukseen Lockstedtiin. Bonsdorff osallistui mm. Schmardenin taisteluun haavoittuen siinä. Hän lienee ainoa Jääkäripataljoona 27:n jäsen, joka toi mukanaan aidon jääkärin morsiamen. Bonsdorff vihittiin Libausta kotoisin olleen opettaja Olga Alroèn kanssa Helsingissä vuoden 1918 lopulla. Hän osallistui kotimaassa kaikkiin kolmeen sotaan ja päätti virkauransa nykyistä pioneeritarkastajaa vastaavassa pääesikunnan pioneeripäällikön tehtävässä.
Bonsdorffin jälkeen yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet kenraaliluutnantti Reino Arimo, eversti Veikko Sutela, eversti Väinö Uotila, eversti Aarne Ahonen, everstiluutnantti Elja Puranen, eversti Jouko Eskola, eversti Paavo Aho, insinööri Pekka Nurmi, eversti Seppo Rahkonen, eversti Alpo Julkunen ja insinöörieverstiluutnantti Kari Lampinen.

Koko maan kattavan yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta. Se toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.
Oma ammattijulkaisu
Yhdistyksellä oli vuodesta 1960 vuoteen 1974 saakka oma kahdesta neljään kertaan vuodessa ilmestynyt Pioneeriupseeri-lehti reservin pioneeriupseerien ja aktiivipalveluksessa olevan pioneeripäällystön yhdyssiteenä. Lehti ehti ilmestyä 35 kertaa ja sen painosmäärä oli suurimmillaan 2 400 kappaletta. Lehti oli puhtaasti ammattijulkaisu käsitellen historiaa, pioneeriaselajin nykynäkymiä, katsauksia koti- ja ulkomailta, rakennusaineteollisuutta, rakentamista sekä sodan kuvaa ja sodankäyntimenetelmiä. Siinä kerrottiin myös yhdistyksen toiminnasta ja esiteltiin lyhyesti kulloinkin päättyneen RUK:n kurssin tapahtumia sekä vakinaisen väen pioneerijoukkojen toimintaa. Korkeatasoisissa lehden erikoisnumeroissa käsiteltiin mm. suojatilojen rakentamista, elementtirakentamista, valmisosien käyttöä linnoittamisessa sekä räjähdysaineita.
Kirjallisuutta
Yhdistys käynnisti alkuvuodesta 1965 hankkeen aselajin historian aikaansaamiseksi. Everstiluutnantti Eero-Eetu Saarisen kirjoittama Pioneeriaselajin historia 1918 – 1968 ilmestyi vuonna 1975 Pioneeriupseeriyhdistyksen kustantamana. Kirjan painosmäärä oli runsaat 2000 kappaletta ja sen myyntityö kesti lähes kymmenen vuotta.

Pioneeriupseeriyhdistyksen hallitus pyysi keväällä 1974 kenraaliluutnantti Reino Arimoa kirjoittamaan Suomen linnoittamisen historian. Teos ilmestyi vuonna 1981 Suomen Sotatieteellisen Seuran julkaisusarjassa Otavan kustantamana nimellä Suomen linnoittamisen historia 1918 – 1944.

Uusi keskusjärjestö
Pioneeriupseeriyhdistys oli yksi neljästä Pioneeriaselajin Liitto ry:n perustajayhdistyksestä. Alueellisten pioneerikiltojen ohella se jäi sen valtakunnalliseksi jäsenyhdistykseksi, kun liitto aloitti toimintansa 8.11.1975.
Oman lehden lakkauttaminen ja uuden keskusjärjestön perustaminen muodostivat vedenjakajan yhdistyksen toiminnassa. Pioneeriupseeriyhdistyksen johtavan roolin aselajin piirissä toimivien yhdistysten piirissä voidaan katsoa tällöin siirtyneen Pioneeriaselajin Liitolle. Pioneeriupseeriyhdistyksen jäseniä on kuitenkin tärkeissä tehtävissä Pioneeriaselajin Liitossa, Hakku-lehdessä, Pioneerisäätiössä, Pioneerimuseossa ja Pioneerimuseosäätiössä.

Nykypäivää
Yhdistys järjestää kahdesti vuodessa kokouksen, jonka yhteydessä tutustutaan johonkin pioneereja kiinnostavaan yritykseen, rakennuskohteeseen tai puolustusvoimien laitokseen. Usein kokouksen yhteydessä kuullaan myös ajankohtainen esitelmä. Parina viime vuonna retken kohteena ovat olleet esimerkkeinä mainiten Pääesikunta, jossa kuultiin pioneeritarkastajan esitelmä, Länsimetron työmaa Espoossa, Museo Militaria Hämeenlinnassa, Lennusadam-merimuseo Tallinnassa, Componenta Finland Oy:n valimo Karkkilassa ja Pioneerikoulu Lappeenrannassa.
Vuoden 2016 kokoukset on suunniteltu pidettäviksi Sito Oy:n tiloissa Espoon Tapiolassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa.
Yhdistys juhli 14.3.2015 näyttävästi kuutta vuosikymmentään Museo Militariassa Hämeenlinnassa.
Pääkaupunkiseudun Pioneerikillan ja Helsingin Reserviupseeripiirin Pioneeriosaston jäseniä on usein osallistunut yhdistyksen retkille, joille he ovat edelleen tervetulleita mukaan.
Rauhanajan pioneerijoukkojen sijoittuessa nyt maan eri osiin, nähdään yhdistyksessä haasteena aselajin piirissä palvelevien upseerien yhteenkuuluvuuden edistäminen. Virassa olevien samoin kuin reservin pioneeriupseereiden toivotaankin enenevässä määrin tulevan mukaan koko maan kattavan aselajia kokoavan yhdistyksen toimintaan.
Tämän sivuston lisäksi yhdistyksen tiedotuskanavana toimii maan vanhin aselajilehti Hakku.

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY                                 SÄÄNNÖT

Helsinki                                                     10.3.2012                          

 

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Pioneeriupseeriyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.

Yhdistys ylläpitää ja kehittää toiminnallaan aselajihenkeä sekä maanpuolustustahtoa ja -valmiutta. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi jäsenmaksun lisäksi

  1. ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
  2. järjestää keräyksiä ja arpajaisia lain ja säädösten määrittämällä tavalla ja luvalla
  3. hallita ja omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä
  4. harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa

3 § Jäsenet

Jäseneksi voi liittyä jokainen pioneeriaselajin reservin upseeri tai pioneeriaselajin tehtävissä vakinaisessa palveluksessa oleva tai ollut upseeri sekä RUK:n Pioneerilinjan ja reserviupseeritutkinnon suorittanut.

Yhdistyksen jäseneksi tai kunnia jäseneksi voidaan kutsua sen toimintaa tai tarkoitusta merkittävällä tavalla tukenut henkilö.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäsenet hyväksyy hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt muistutuksesta huolimatta maksamatta jäsenmaksunsa. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai toimii vastoin sen tarkoitusperiä. Jäsen, jota ei ylennetä upseeriksi, erotetaan yhdistyksen jäsenyydestä.

5 § Jäsenmaksu

Jäsenen tulee suorittaa yhdistyksen syyskokouksen määräämä vuosittainen jäsenmaksu.

6 § Yhdistyksen kokoukset

Kokouksessa on jokaisella jäsenellä ääni- ja puhevalta ja kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi antaa äänivaltansa valtakirjalla myös toiselle yhdistyksen jäsenelle. Kokouksessa läsnä oleva jäsen voi käyttää äänivaltaa enintään yhden viidesosan kokouksen äänimäärästä.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään maaliskuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. avataan kokous
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
  4. päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta
  5. päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja niiden maksamisajankohdasta
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. valitaan edustajat Pioneeriaselajin liiton johtokuntaan ja liittokokoukseen (syyskokoukseen)
  8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä
  9. käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen syyskokousta johtokunnalle kirjallisesti esittämät asiat
  10. päätetään kokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. avataan kokous
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
  4. esitetään päättyneen toiminta- ja tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
  5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  6. valitaan edustajat Pioneeriaselajin liiton liittokokoukseen (kevätkokoukseen)
  7. käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kevätkokousta johtokunnalle kirjallisesti esittämät asiat
  8. päätetään kokous

 

Yhdistyksen muu kokous pidetään hallituksen kutsumana tai kun vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselle esittää.

Yhdistyksen kokouksesta tulee ilmoittaa jäsenille kirjeitse/sähköpostitse tai ilmoituksella Hakku-lehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja jäsenistä puolet eroaa vuosittain. Ensimmäisenä toimintavuotena erovuoroiset määrittää arpa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä yhdistykselle sihteerin, rahastonhoitajan ja jäsenrekisterin pitäjän, mitkä tehtävät voidaan antaa myös samalle henkilölle.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille kirjallisesti tai suullisesti vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallitus antaa tilinpäätöksen tarvittavine asiakirjoineen viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu kertomus suorittamastaan tarkastuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi aina yhdessä.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen.

Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen on tehtävä yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jossa sääntömuutoksen tai purkamisen puolesta on annettu vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jäävät varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti jollekin yhdistyksen tarkoitusperää toteuttavalle tai lähellä olevalle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yhteisölle.

11 § Kerhotoiminta

Jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä yhdistykseen kuuluvia alueellisia, paikallisia tai toiminnallisia kerhoja, jotka toimivat yhdistyksen yhteisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

12 § Muut säännökset

Toiminnassa noudatetaan muutoin Suomen voimassa olevaa yhdistyslakia.

 

Nämä säännöt ovat hyväksytty Pioneeriupseeriyhdistys ry:n kevätkokouksessa

10.3.2012.

 

Tästä linkistä pääset PUY-jäsentietolomakkeen sähköiseen versioon  täyttämistä varten

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY

HELSINKI

 

JÄSENTIETOLOMAKE                                             

PVM                             ___ . ___ . 201_

 

SUKUNIMI *
ETUNIMI *
LÄHIOSOITE *
POSTINUMERO JA POSTITOIMIPAIKKA *
KOTISÄHKÖPOSTI **
PUHELINNUMERO **
SYNTYMÄAIKA * (pp.kk.vvvv)
SOTILASARVO *
ASELAJI             *
Muun PAL-killan rinnakkaisjäsenyys **
Valitse (v 201­­_ alkaen)*
PUY-jäsenyys , 24,00 €   (X)
PUY-jäsenyys ja HAKKU-lehti, 44,00 € (X)
TYÖNANTAJA
ARVO TAI AMMATTI
TYÖPUHELIN
TYÖSÄHKÖPOSTI

 

* pakollinen tieto

** suositeltava tieto

 

Muistathan ilmoittaa muutoksista!

 

Lähetä osoitteella:

Matti Mähönen

Otsolahdentie 7A3, 02110 Espoo

tai sähköpostilla

matti.mahonen@pp.inet.fi

 

Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Panssariprikaatissa 20.3.2018

Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti kevätkokouksensa ja vieraili Panssariprikaatissa ja Panssarimuseossa Parolassa 20.3.2018. Isäntinä olivat Hämeen Panssaripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jussi Toivanen, Panssaripioneerikomppanian päällikkö kapteeni Mikko Karppinen ja Panssarimuseon johtaja Timo Teräsvalli.

Panssariprikaatiin kuuluva Hämeen panssaripataljoona kouluttaa maanpuolustuksen kannalta keskeisimpien ja iskukykyisimpien mekanisoitujen osastojen joukot. Pataljoona kouluttaa Leopard 2A4 ja Leopard 2A6 panssarivaunujen miehistöt. Koulutus annetaan panssarivaunu-, panssarijääkäri-, panssaripioneeri- ja sotilaspoliisikomppanioissa.

Prikaatin henkilökunta ja varusmiehet kantavat oikeassa olkapäässään hihamerkkiä, jossa ovat Laguksen nuolet. Ylipäällikkö Mannerheim hyväksyi sen vuonna 1942 ainoana sota-aikana myönnettynä virallisena tunnuksena kannettavaksi asepuvussa.

Panssaripataljoonaan kuuluva panssaripioneerikomppania kouluttaa pioneerijoukkoja mekanisoituihin ja moottoroituihin taisteluosastoihin sekä kaupunkijääkäripataljooniin. Käytössä on pioneeriaselajin teknistynein kalusto: Leopard 2L siltapanssarivaunut, Leopard 2A4 ja 2R raivaamispanssarivaunut, MT-LBV kuljetuspanssarivaunut sekä muuta kalustoa.

Panssarimuseota ylläpitää Panssarimuseosäätiö. Kilta-, talkoo- ja aatteellista toimintaa tekee Panssarikilta ry. Vuosittain museolla käy noin 30’000 vierasta, näytteillä on noin 60 panssarivaunua. Museolla on kattava valikoima Suomessa itsenäisyyden aikana käytettyjä panssarivaunuja sekä joitain ulkomailla käytettyjä vaunuja. Vierailun aikana Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsen Pentti Vähäsarja kertoi isänsä jääkärivääpeli, myöhemmin jääkäriluutnantti Edvard Vähäsarjan olleen joukkueineen valtaamassa panssarijunaa Raudun asemalla vapaussodan aikana. Ainut säilynyt juna on näytteillä museossa.

Kiitämme Hämeen Panssaripataljoonaa ja everstiluutnantti Jussi Toivasta, Panssaripioneerikomppanian päällikkö Mikko Karppista ja museojohtaja Timo Teräsvallia harvinaisen mielenkiintoisista vierailuista.

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n vierailu ja syyskokous Haminassa

Yhdistyksen jäsenet kutsutaan vierailulle ja syyskokoukseen Maasotakouluun torstaina 25.10.2018. Kokoontuminen osoitteessa Reserviupseerikoulu, Kadettikoulunkatu 7 , pääportti klo 12.00. Vierailun kesto noin 4 tuntia.

Pääkaupunkiseudun Pioneerikillan ja Helsingin Reserviupseeripiirin Pioneeriosaston jäsenet toivotetaan myös tervetulleiksi vierailulle.

Kuljetukset järjestetään kimppakyydeillä. Ilmoittautumiset 21.10.2018 mennessä yhdistyksen sihteerille Ilkka Haapamäelle: ilkka.haapamaki@outlook.com tai puh. 0452204555. Ilmoita Ilkalle syntymäaikasi ja kuljetuksen tarve. Ota henkilötodistus mukaasi.

Tervetuloa

Pioneeriupseeriyhdistys ry:n hallitus

Hallitus 2018

Puheenjohtaja Risto Lehtomäki insmaj evp

Kirstinmäki 15 F 113

02760 Espoo

risto.lehtomaki(at)gmail.com

0407422739

 

Varapuheenjohtaja Riku Mikkonen evl

Hanuripolku 4 A 9

00420 HELSINKI

riku.mikkonen(at)hotmail.com

0503871282

 

Sihteeri/rahastonhoitaja Ilkka Haapamäki DI

Antinkuja 4 G 22

02230 Espoo

ilkka.haapamaki(at)outlook.com

0405026190

 

Jäsenrekisteri Matti Mähönen evl evp

Otsolahdentie 7 A 3

02110 Espoo

matti.mahonen(at)pp.inet.fi

0405703718

 

Jäsenhankinta Tapio Öhman TkL

Riihipellontie 3 A 4

00390 HELSINKI

ohman.tapio(at)gmail.com

0505592255

 

Jäsen Ilkka Erkkilä DI

Pirttipolku 2 E

00630 HELSINKI

0505260589

 

 

  • 06.09.2018
    Pioneeriseminaari 10.11.2018

    Pioneeriseminaari Museo Militariassa

    Helsingin Reserviupseerien Pioneeriosasto ja MAAVE järjestävät tiettävästi ensimmäisen tämäntyyppisen Pioneeriseminaarin lauantaina 10.11.2018 Museo Militariassa Hämeenlinnassa. Seminaarin hinta on 20 eur, sisältäen lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä jukka.rusila@ramboll.fi tai 040 779 5619. Ilmoita samalla mahdollinen taustayhteisösi (kilta, PV jne) ja erikoisruokavaliosi.

    ALUSTAVA OHJELMA

    9.30-9.55 Saapuminen

    10.00-12.00 Kokemuksia Ukrainasta

    12.00-12.45 Lounas

    12.45-13.30 Aselajin nykytilanne ja kehittäminen, painopisteenä suluttaminen/MAAVE

    13.30-14.00 Kahvi

    14.00-15.00 Suojan edistäminen

    10 min Suojan edistämisen konsepti/MAAVE+PVLOGL

    30 min Rakennuspoolin toiminta ja kehittäminen/pääsihteeri Juha Kaitera, rakennuspooli

    20 min Keskustelu ja päättäminen

    15.00- Mahdollisuus tutustua museoon omatoimisesti (6 eur/hlö)

    Lue lisää
  • 02.09.2018
    Pelastuslaitoksen vierailu 2017

    Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella

    Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti syyskokouksensa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Keskuspelastusasemalla 25.10.2017. Isäntänä oli paloesimies Marko Lehtopelto.

    Helsingin pelastuslaitos on palotoimen ohella myös raivauksesta vastaava siviiliviranomainen. Se tekee tiivistä operatiivista yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa. Sopimus kattaa virka-avun lisäksi nopean reagoinnin toiminnan, harjoitukset Santahaminassa, sammutus- ja pelastuskaluston yhteiskäytön, sotilaspalokunnan koulutuksen ja yhteiset harjoitukset. Esimerkkinä yhteisestä koulutuksesta mainittiin CBRN koulutus (Chemical, biological, radiological and nuclear defence). Osapuolten osaamiset ja kalustot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä tehokkaan suorituskyvyn. Sotilaspalokunta koulutetaan ja kalusto varustetaan räjähdysvaarallisten kohteiden sammutukseen. Yhteisessä käytössä ovat Puolustusvoimien henkilöpuhdistuslinja, pelastusmateriaalin huoltokontti ja rauniopelastuskontti eli pioneerikontti.

    Rauniopelastuksen merkitys on kasvanut nykyisten uhkakuvien mukaisesti. Sen osatoimintoja ovat USAR (Urban Search And Rescue) eli ihmisten paikallistaminen ja pelastaminen maan alta, sortuneista rakennuksista tai suurista onnettomuuksista. Pelastuslaitos on FRF toiminnan uranuurtaja Suomessa. FRF eli Finn Rescue on pelastuskoirineen etsintään sekä raivaus-, pelastus-, sammutus- ja lääkintään kykenevä ryhmä. Pelastuslaitoksen rauniopelastuksen suorituskyvyn keihäänkärki on RHE-105 rauniopelastusyksikkö varustettuna kuvan esittämällä pioneeriautolla.

    Öljyntorjuntavarikko ja laituri ovat osa yhteistyötä. Päätehtävänä on pääkaupunkiseudun öljyntorjunta.

    Pelastuslaitos vastaa tulvan torjunnan yleisjohdosta ja osallistuu torjunta-, rajoitus- ja evakuointitehtäviin. Laitos saa ilmoitukset tulvista Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). Pelastuslaitos voi lähettää tulvavallien rakentamiseen noin 220 hiekkasäkkiä tunnissa täyttävän säkityskoneen, suursäkkien täyttölaitteen ja muuta materiaalia tulvamuurien rakentamiseen. Tulvariskikohteet ovat kartoitettu ja suunnitelmat niitä varten ovat tehty.

    Kiitämme Helsingin pelastuslaitosta ja paloesimies Marko Lehtopeltoa harvinaisen mielenkiintoisesta vierailusta.

    Teksti: Ilkka Haapamäki

    Lue lisää
  • 05.09.2017
    Vierailu Vuosaaren voimalaitoksessa.

    Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Helen Oy:n Helsingin Vuosaaren
    voimalaitoksessa

    Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti kevätkokouksensa Helen Oy:n Vuosaaren voimalaitoksella 22.3.2017. Isäntänä oli tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja Heikki Hapuli.

    Helen Oy on yksi Suomen suurimpia sähköä ja uusia energiaratkaisuja tarjoava yritys. Se toimittaa sähköä kaikkiaan lähes 400’000 asiakkaalle Suomessa, ja Helenin kaukolämpö kattaa 90% Helsingin lämmitystarpeista. Yritys toimittaa kiinteistöille myös kaukojäähdytystä.

    Käynti voimalaitoksen valvomossa oli vaikuttava. Saimme tietoa yhtiön rakenteesta ja toiminnasta normaali- ja kriisiaikoina sekä yhteiskäyttötunneliverkostosta. Helen Oy on osakkuusyhtiöidensä ja omistuksiensa kautta mukana asennuksissa, sähkön siirrossa,ydinvoimassa, tuulivoimassa ja jopa sähköautojen lataustolppien asennuksissa.Huoltovarmuuden kannalta Helen Oy on yksi tärkeimmistä energian toimittajista Suomessa.Siirtoverkkoa on yksin Helsingissä noin 6200 km.

    Sähkömarkkinoiden rakenteesta johtuen Suomensähköstä tuodaan kylmänä vuodenaikana 40% Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.Käyntikohteessa Vuosaaren voimalaitoksessa tuotetaan maakaasulla sähköä 630 MW ja lämpöä 580 MW. Voimalaitoksella on varapolttoainejärjestelmä. Osa kaukolämmöstä tuotetaan kotimaisella,jätteestä valmistetulla uusiutuvalla biokaasulla. Helen Oy:n muita voimalaitoksia ovat kivihiilellä ja puupelleteillä toimivat Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset sekä Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalaitokset. Näistä jälkimmäinen on alallaan Suomen suurin.

    Helen Oy:n pitkän aikavälin viso on ilmastoneutraalius vuonna 2050. Tavoitteena ovat päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käyttö. Viime vuonna otettiin käyttöön Pohjoismaiden suurin akkukäyttöinen sähkövarasto aurinkoenergian vaihteluiden tasaamiseen.

    Kiitämme harvinaisen mielenkiintoisesta vierailusta Helen Oy:tä ja voimalaitoksen esittelystä tuotantojohtaja Heikki Hapulia.
    Teksti ja kuva: Ilkka Haapamäki
    Pioneeriupseeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
    Risto Lehtomäki luovuttaa pioneeriaselajin historiateoksen
    Helen Oy:n tuotantojohtajalle Heikki Hapulille

    Lue lisää
  • 09.12.2016
    2015 syyskokous Lappeenrannassa

    VIERAITA PIONEERIKOULULLA

    Pioneeriupseeriyhdistys vieraili lokakuun lopulla Pioneerikoululla Lappeenrannassa. Samalla pidettiin yhdistyksen syyskokous, jonka kunniavieraana oli 96-vuotias pioneeriupseeriveteraani Kalevi Ignatius.

    Vieraiden joukossa vallitsi ennakkoon odottava, jopa nostalginen tunnelma. Olihan useimmilla tilaisuuteen osallistuneilla omakohtaisia kokemuksia koulusta vuosikymmenten takaa sen kurssilaisina. Joukossa oli myös koulun entisiä opettajia, yksi aiempi koulun johtajakin. Joillakin vierailla on kosketuksia kouluun peräti sen kolmelta edelliseltä sijoituspaikkakunnalta: Korialta, Kouvolasta ja Keuruulta.

    Pioneerikoulu

    Pioneerikoulu oli päässyt Keuruulta muuton jälkeen aloittamaan toimintansa runsas vuosi sitten aivan uudessa sitä varten suunnitellussa rakennuksessa. Tilat tuntuivat tarkoituksenmukaisilta ja käyttäjät vaikuttivat niihin tyytyväisiltä. Koulu näytti muutenkin kotiutuneen hyvin uuteen ympäristöönsä Maasotakoulun osana. Vuosikymmenten takaiset toiveet aselajien yhteisestä sotakoulukeskuksesta näyttävät nyt siis toteutuvan Maasotakoulun muodossa, osan maavoimien aselajikouluista jäätyä tosin vanhoille sijoilleen.

    Pioneerikoulu tuntuu päässeen nauttimaan yhteistoiminnasta muodostuvista synergiaeduista Maasotakouluun kuuluvien Jalkaväkikoulun ja Reserviupseerikoulun kanssa.

    Vielä melko tuore koulunjohtaja, everstiluutnantti Riku Mikkonen esitteli laitostaan asiantuntemuksella. Uudempiin pioneerivälineisiin päästiin tutustumaan toimistopäällikkö, kapteeni Joni Pirisen esitellessä elävästi käytössä olevaa panssarimiinakalustoa.

    Arvokasta perinnettä uuteen rakennukseen tuo koulun johtajan huoneessa säilytettävä Pioneerikoulun lippu, monille tuttu Pioneerirykmentin entinen musta leijonalippu. Koulun käytävällä esillä olevien valokuvien joukosta erottuu arvokkaimpana kauniissa puukaapissa oleva Korian Pioneeriupseerikerhon sodissa kaatuneiden jäsenten sankaritaulu.

    Veteraani

    Välirauhan aikana Reserviupseerikurssin 48 suorittanut ja koko jatkosodan Juuso Häikiön komentaman Pioneeripataljoona 12:n riveissä pioneeriupseerina palvellut Kalevi Ignatius kutsuttiin kokouksessa yhdistyksen jäseneksi. Maasotakoulun lahjana kunniavieraalle ojennettiin RUK:n kurssin 246 tuore kurssijulkaisu, jonka eräässä valokuvassa lahjan saaja johdattaa RUK:n 95-vuotisjuhlaparaatia kurssinsa no 48 ainoana edustajana.

    Ignatius on esimerkki vuonna 1919 syntyneistä, joiden osalle lankesi varsin pitkä asepalvelus. Ensimmäisen kosketuksensa käytännön pioneeritehtäviin hän sai jo kesällä 1939 osallistuessaan vapaaehtoisena akateemisen suojeluskunnan mukana linnoitustöihin Karjalan kannaksella. Talvisodan aikana alkanut asepalvelus jatkui välirauhan aikana RUK:ssa, jonka pääosat oli tuolloin siirretty Haminasta Niinisaloon.

    Pioneeriaselajin upseerioppilaat koulutettiin kuitenkin Korialla. Ennen jatkosodan syttymistä Ignatius ehti aloittaa palveluksensa Savonlinnan seudulle sijoitetun PionP 3:n riveissä.

    Sodan sytyttyä PionP 12:n taistelujen tie vei Karjalan kannaksen kautta Maaselän kannakselle ja Karhumäkeen, josta viimein sodan loppuvaiheessa Ilomantsiin.

    Kolmen ja puolen vuoden mittainen asepalvelus päättyi kenttäarmeijan kotiuttamiseen 23.11.1944

    Pioneeriupseeriyhdistys

    Yhdistyksen syyskokouksessa hyväksyttiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. Kevätkokous pidetään maaliskuussa Sito Oy:n tiloissa Espoon Tapiolassa. Sito Oy on useamman toimialan moniosaajayritys, jonka palveluksessa työskentelee 500 eri alojen asiantuntijaa. Kokouksen yhteydessä yhdistyksen jäsen DI Jukka Pöllä esitelmöi maanalaisen rakentamisen suunnittelusta ja uusista mitoitusmenetelmistä.

    Yhdistyksen syyskokous pidetään lokakuussa Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa, jolloin tutustutaan korkeakouluun ja siellä annettavaan pioneerialan opetukseen.

    Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Heikki Ylönen. Sen hallituksessa jatkavat Ilkka Haapamäki, Risto Lehtomäki, Matti Mähönen ja Kalevi Nikkilä. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Riku Mikkonen.

    Teksti: Heikki Ylönen

    Valokuvat: Jorma Ignatius

    Ruokailu Upseerikerholla 2

    1. Yhteinen iltapala nautittiin Lappeenrannan perinteikkäällä upseerikerholla.

    Kirjan luovutus 2

    1. Pioneerikoululle lahjoitettiin jääkärikoulutuksen 100-vuotis-juhlallisuuksista Jorma Ignatiuksen tekemä kuvateos. Kirjan takakannessa näkyy ylväänä Pioneerikoulun lippu Hohenlockstedtissa helmikuussa 2015.

    Sankaritaulu 2

    1. Korian Pioneeriupseerikerhon sodissa kaatuneiden jäsenten sankaritaulu.

    Hauskaa oli 2

    1. Ja hauskaa oli!
    Lue lisää
  • 04.12.2016
    Syyskokousantia 2016 Santahaminasta

    Uusi puheenjohtaja Pioneeriupseeriyhdistykselle

    Pioneeriupseeriyhdistys piti syyskokouksensa 18.10.2016  uudessa Santahaminatalossa. Useimmille kokousvieraille tarjoutui nyt ensimmäistä kertaa tilaisuus tutustua tähän saarelle saapuvia tervehtivään valtavan kokoiseen rakennukseen.

    Maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi opettaja, majuri, DI Matti Rautio esitteli taloa ja kertoi mielenkiintoisella tavalla käynnissä olevasta esiupseerikoulutuksen uudistamishankkeesta. Asiantuntevan kuulijakunnan kanssa syntyneessä vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin pioneerialaan kuuluvia aiheita laajemminkin. Yhdistyksen jäsenistöä ilahdutti erityisesti kahden kadetin mukanaolo kokouksessa.

    Syyskokouksessa päätettiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja taloudesta sekä pohdittiin keinoja uusien, erityisesti nuorempien jäsenten hankkimiseksi. Erovuoroisten jäsenten tilalle yhdistyksen hallitukseen valittiin DI Ilkka Erkkilä ja TL Tapio Öhman.

    Heikki Ylösen päättäessä neljä vuotta kestäneen kautensa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin insinöörimajuri Risto Lehtomäki. Hän on kuulunut vuosia yhdistyksen hallitukseen ja toiminut sen varapuheenjohtajana. Työuransa erikoisupseerina puolustusvoimissa hän teki Pääesikunnan Pioneeriosastossa, Pioneerikoulussa, Materiaalilaitoksen esikunnassa ja Helsingin Sotilasläänin Esikunnassa pääasiassa linnoitteiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Viimeisessä palveluspaikassaan Etelä-Suomen Huoltorykmentissä Lehtomäki vastasi teollisuusinsinöörinä sodanajan rakentamisen varauksista.

    Maanpuolustuksen lisäksi Lehtomäki harrastaa nykyisin rakennushankkeiden suunnittelua sekä metsästystä Elimäellä ja kalastusta Kymijoella.

    Teksti Heikki Ylönen

     

     

    Lue lisää
  • 11.05.2016
    Kevätkokouksen 2016 antia

    MAANALAISEN RAKENTAMISEN SALOIHIN PEREHTYMÄSSÄ

    Pioneeriupseeriyhdistys oli kevätkokouksessaan Sito Oy:n vieraana. Samalla päästiin

    tutustumaan maanalaisen rakentamisen saloihin kun yhdistyksen jäsen, Sito Oy:n

    osastopäällikkö, tekniikan lisensiaatti Jukka Pöllä esitti mielenkiintoisen katsauksen

    louhintateknologian kehittymiseen antiikin ajoista nykypäivään.

    Sito Oy on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden

    moniosaajayritys. Aiempi ”Suomalainen Insinööritoimisto” on työntekijöidensä

    omistama. Siinä työskentelee yli 500 asiantuntijaa useammalla eri paikkakunnalla.

    Espoon Tapiolassa sijaitsevan osaston toimitilat ovat nähtävyys jo sinänsä. Alkujaan

    Metsäliiton toimitaloksi vuonna 2005 valmistunutta maan suurinta puurakennusta

    sanottiin tuolloin Euroopan moderneimmaksi ja suurimmaksi puiseksi

    konttorirakennukseksi. Talo kertoo vakuuttavalla tavalla puusta rakentamisen

    mahdollisuuksista. Sen rakenteissa on käytetty vain puuta, sen eri muodoissa.

    Jukka Pöllän asiantunteva esitelmä louhintateknologian kehittymisestä oli näköaloja

    avaava. Keskiajalla kallioperän rikkominen perustui kiilaukseen ja polttolouhintaan.

    Ruudin käyttöönotto 1600-luvun lopulla ja dynamiitin keksiminen pari sataa vuotta

    myöhemmin veivät sitten kehitystä pitkin harppauksin eteenpäin. Kovametalliporien

    käyttöönotto 1940-luvun lopulla avasi reiän teossa uuden aikakauden. On

    huomattava, että kotimainen teollisuus oli tämän keksinnön hyödyntämisessä jo

    varhain mukana. Olivathan suomalaiset KOMETA kallioporat, joita valmistettiin 1990

    luvulle saakka, monelle pioneerillekin ensimmäisinä suomalaisina kallioporina tuttuja

    työvälineitä. Uusinta teknologiaa käsiteltäessä voitiin todeta esimerkiksi

    kokoprofiiliporauksen käsitteenäkin olevan tuttu monelle kuulijalle vain

    ammattijulkaisujen sivuilta.

    Pääkaupunkiseudulla parhaillaan käynnissä olevan ennätysmäisen maanpäällisen

    rakennusbuumin lisäksi oli mielenkiintoista todeta Helsingin kasvavan edelleen kovaa

    vauhtia myös maan alla.

    Kevätkokouksessa luovutettiin Jukka Pöllälle Pioneeritarkastajan vuosi sitten

    yhdistyksen 60-vuotisjuhlan yhteydessä myöntämä pioneeriansiomitali ja Esko

    Vaahtolammille puolustusministerin 4.6.2015 myöntämä kilta-ansiomitali. Samalla

    yhdistys muisti kevään korvalla uudelle vuosikymmenelle siirtyvää pitkäaikaista

    sihteeriään Ilkka Haapamäkeä.

    Kutsuttuna vieraana kokoukseen ja vierailuun osallistui Jääkäripataljoona 27:n

    perinneyhdistyksen jäsenlehden, Parole, päätoimittaja Jukka Knuuti.

    Yhdistyksen syyskokous pidetään lokakuussa Santahaminassa, jolloin tutustutaan

    myös Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan.

    Teksti: Heikki Ylönen

    Lue lisää
Takaisin jäsenyhteisölistaukseen