PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY                                 SÄÄNNÖT

Helsinki                                                     10.3.2012                          

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Pioneeriupseeriyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää vakinaisessa palveluksessa olevia ja reservin pioneeriupseereita sekä edistää toistensa tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.

Yhdistys ylläpitää ja kehittää toiminnallaan aselajihenkeä sekä maanpuolustustahtoa ja -valmiutta. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä esitelmä-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä pienimuotoisia tutustumismatkoja ja harjoittamalla julkaisutoimintaa. Yhdistys edistää myös pioneerialan osaamista apurahoin ja stipendein.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi jäsenmaksun lisäksi

1. ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
2. järjestää keräyksiä ja arpajaisia lain ja säädösten määrittämällä tavalla ja luvalla
3. hallita ja omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä
4. harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa

3 § Jäsenet

Jäseneksi voi liittyä jokainen pioneeriaselajin reservin upseeri tai pioneeriaselajin tehtävissä vakinaisessa palveluksessa oleva tai ollut upseeri sekä RUK:n Pioneerilinjan ja reserviupseeritutkinnon suorittanut.

Yhdistyksen jäseneksi tai kunnia jäseneksi voidaan kutsua sen toimintaa tai tarkoitusta merkittävällä tavalla tukenut henkilö.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäsenet hyväksyy hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt muistutuksesta huolimatta maksamatta jäsenmaksunsa. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai toimii vastoin sen tarkoitusperiä. Jäsen, jota ei ylennetä upseeriksi, erotetaan yhdistyksen jäsenyydestä.

5 § Jäsenmaksu

Jäsenen tulee suorittaa yhdistyksen syyskokouksen määräämä vuosittainen jäsenmaksu.

6 § Yhdistyksen kokoukset

Kokouksessa on jokaisella jäsenellä ääni- ja puhevalta ja kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi antaa äänivaltansa valtakirjalla myös toiselle yhdistyksen jäsenelle. Kokouksessa läsnä oleva jäsen voi käyttää äänivaltaa enintään yhden viidesosan kokouksen äänimäärästä.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään maaliskuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. avataan kokous
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
4. päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta
5. päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja niiden maksamisajankohdasta
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
7. valitaan edustajat Pioneeriaselajin liiton johtokuntaan ja liittokokoukseen (syyskokoukseen)
8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä
9. käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen syyskokousta johtokunnalle kirjallisesti esittämät asiat
10. päätetään kokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. avataan kokous
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänivaltaiset läsnäolijat
4. esitetään päättyneen toiminta- ja tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
6. valitaan edustajat Pioneeriaselajin liiton liittokokoukseen (kevätkokoukseen)
7. käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kevätkokousta johtokunnalle kirjallisesti esittämät asiat
8. päätetään kokous

Yhdistyksen muu kokous pidetään hallituksen kutsumana tai kun vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselle esittää.

Yhdistyksen kokouksesta tulee ilmoittaa jäsenille kirjeitse/sähköpostitse tai ilmoituksella Hakku-lehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja jäsenistä puolet eroaa vuosittain. Ensimmäisenä toimintavuotena erovuoroiset määrittää arpa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä yhdistykselle sihteerin, rahastonhoitajan ja jäsenrekisterin pitäjän, mitkä tehtävät voidaan antaa myös samalle henkilölle.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille kirjallisesti tai suullisesti vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallitus antaa tilinpäätöksen tarvittavine asiakirjoineen viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu kertomus suorittamastaan tarkastuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi aina yhdessä.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen.

Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen on tehtävä yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jossa sääntömuutoksen tai purkamisen puolesta on annettu vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jäävät varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti jollekin yhdistyksen tarkoitusperää toteuttavalle tai lähellä olevalle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yhteisölle.

11 § Kerhotoiminta

Jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä yhdistykseen kuuluvia alueellisia, paikallisia tai toiminnallisia kerhoja, jotka toimivat yhdistyksen yhteisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

12 § Muut säännökset

Toiminnassa noudatetaan muutoin Suomen voimassa olevaa yhdistyslakia.

Nämä säännöt ovat hyväksytty Pioneeriupseeriyhdistys ry:n kevätkokouksessa

10.3.2012.

Tästä linkistä pääset PUY-jäsentietolomakkeen sähköiseen versioon  täyttämistä varten

PIONEERIUPSEERIYHDISTYS RY

HELSINKI

JÄSENTIETOLOMAKE                                             

PVM                             ___ . ___ . 201_

* pakollinen tieto

** suositeltava tieto

Muistathan ilmoittaa muutoksista!

Lähetä osoitteella:

Matti Mähönen

Otsolahdentie 7A3, 02110 Espoo

tai sähköpostilla

matti.mahonen@pp.inet.fi

Hallitus 2020

Puheenjohtaja Risto Lehtomäki insmaj evp

Kirstinmäki 15 F 113

02760 Espoo

risto.lehtomaki(at)gmail.com

0407422739

Varapuheenjohtaja Riku Mikkonen evl

Hanuripolku 4 A 9

00420 HELSINKI

riku.mikkonen(at)hotmail.com

0503871282

Sihteeri/rahastonhoitaja Ilkka Haapamäki DI

Antinkuja 4 G 22

02230 Espoo

ilkka.haapamaki(at)outlook.com

0405026190

Jäsenrekisteri Matti Mähönen evl evp

Otsolahdentie 7 A 3

02110 Espoo

matti.mahonen(at)pp.inet.fi

0405703718

Jäsen Jukka Pöllä johtava konsultti

Vehkatie 25-29 AS 19

04400 Järvenpää

0407078010

jukka.polla(at)kolumbus.fi

• 01.10.2020
  Syyskokous 28.10.2020 Helsingissä
  

  Pioneeriupseeriyhdistys ry:n syyskokous Helsingissä

  Yhdistyksen jäsenet kutsutaan syyskokoukseen ke 28.10.2020 klo 17.00 Helsinkiin. Kokous pidetään Maanpuolustuskiltojen liiton auditoriossa , osoitteessa Döbelninkatu 2 , Töölö. Syyskokouksessa käsitellään myös koronan takia pitämättä jääneen kevätkokouksen asiat.

  Syyskokouksen aluksi kuullaan puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen edustajan esitelmä nykyajan linnoitteet ja valmiusrakentaminen. Esitelmän kesto noin 1½ tuntia.

  Pääkaupunkiseudun Pioneerikillan ja Helsingin Reserviupseeripiirin Pioneeriosaston jäsenet toivotetaan tervetulleiksi esitelmätilaisuuteen.

  Ilmoittautumiset 21.10.2020 mennessä yhdistyksen sihteerille Ilkka Haapamäelle: ilkka.haapamaki@outlook.com tai puh. 0452204555.

  Tervetuloa , Kahvitarjoilu

  Pioneeriupseeriyhdistys ry:n hallitus

  Lue lisää
• 09.03.2020
  Syysretki Karjalan Prikaatiin 2019
  

  Pioneeriupseeriyhdistys ry vieraili ja piti syyskokouksensa Karjalan prikaatissa 30.10.2019

  Isäntinä olivat Kymen pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Timo Ronkainen, Pohjan pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Matti Rautio ja ponttonijoukkueen kouluttaja kapteeni Ville Huovio.

  Everstiluutnantti Timo Ronkainen esitteli Karjalan prikaatin ja sen yhteydessä toimivan Kymen pioneeripataljoonan. Yhdistyksen jäsenet saivat kattavan kuvan nykyaikaisesta pioneerien koulutuksesta ja toiminnasta.

  Vuoden 2015 puolustusvoimauudistuksessa Kouvolan Vekaranjärvellä sijaitseva Karjalan prikaati sai vastuulleen Kaakkois-Suomen alueen valmius- ja raivaamistehtävät. Koulutus- ja harjoitusjärjestelmä on maavoimien v. 2015 taistelutavan mukainen. Prikaati kouluttaa maan ainoana joukko-osastona maavoimien kaikkien aselajien asevelvollisia ja reserviläisiä. Prikaatin komentajana toimii eversti Jukka Jokinen.

  Kymen pioneeripataljoona siirtyi Korialta Karjalan prikaatiin vuonna 1994 tehtävänään kouluttaa mekanisoidun valmiusyhtymän tarpeisiin taistelupioneereja ja pioneerikoneiden käyttäjiä, kuten silta-ajoneuvojen ja raivaajapanssarivaunujen miehistöjä. Koulutuksesta pataljoonassa vastaavat 1. ja 2. pioneerikomppania sekä raivaajakomppania. Pataljoonassa on puolustusvoimien raivaamisen osaamiskeskus, johon kuuluvat raivaamisen erikoisosasto ja valmiussektori. Pataljoonaan kuuluu myös valtakunnallinen liikkeenedistämisen osaamiskeskus.

  Yhdistyksen jäsenet tutustuivat prikaatissa pioneerien nykyaikaiseen koulutukseen. Pohjan pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Matti Rautio ja ponttonijoukkueen kouluttaja kapteeni Ville Huovio esittelivät harjoitusalueelle koottua ponttonikalustoa ja siihen kuuluvaa työntövenettä yhdistyksen jäsenille.

  Vierailun aikana pidettiin yhdistyksen kevätkokous, jossa hyväksyttiin vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös.

  Kiitämme Karjalan prikaatia, Kymen pioneeripataljoonaa ja Pohjan pioneeripataljoonaa mielenkiintoisesta vierailusta.

  Teksti: Ilkka Haapamäki

  What do you want to do ?

  New mailCopy
  Lue lisää
• 23.07.2019
  Koria kevätretki 2019
  

  Pioneeriupseeriyhdistys ry vieraili Korialla

  Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti kevätkokouksensa ja vieraili Pioneeripuiston vanhalla kasarmialueella Korialla 27.3.2019.

  Isäntinä olivat yhdistyksen jäsenet eversti evp. Paavo Aho ja majuri evp. Teuvo Manninen sekä rakennustarkastaja Esa Inkilä Kouvolan rakennusvalvonnasta.

  Korian kasarmialueen pioneeriperinteet juontavat juurensa 1900 luvun alkuun. Varuskunta rakennettiin Korian siltojen suojaamiseen. Paavo Aho kertoi Korian Pioneeripuiston ja kasarmialueen historian ja Korian siltojen vaiheet perustamisestä nykyaikaan.

  Esa Inkilä kertoi Pioneeripuiston kasarmialueen nykyisestä käytöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Korian kasarmi on entistetty asuinrakennukseksi kauniisti vanhaa perinnettä kunnioittaen. Uudet parvekkeet toiseen kerrokseen on tehty tyyliin sopiviksi.

  Kouvolan asuntomessualue 2019 rakennetaan Pioneeripuistoon, valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön antamaan alueelle uuden elämän. Vanhojen rakennusten viereen tulevat uudet pientalot ja uudenlainen senioriasumisen kortteli. Rantakortteli, Tallipuisto ja Pioneeritien pientalokorttelit avautuvat upeasti Kymijoelle ja Talliojan maisemiin.

  Esa Inkilä johdatti yhdistyksen jäsenet vierailulle rakenteilla olevalle messualueelle tutustumaan rakennusten ratkaisuihin ja sijainteihin sekä vanhan kasarmin rakennustekniikkaan.

  Vierailun aikana pidettiin yhdistyksen kevätkokous, jossa hyväksyttiin vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös.

  Kiitämme Korian Pioneerikilta ry:tä ja Kouvolan kaupunkia mielenkiintoisesta vierailusta.

  Teksti: Ilkka Haapamäki

  Lue lisää
• 22.12.2018
  Käynti Parolassa keväällä 2018
  

  Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Panssariprikaatissa 20.3.2018

  Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti kevätkokouksensa ja vieraili Panssariprikaatissa ja Panssarimuseossa Parolassa 20.3.2018. Isäntinä olivat Hämeen Panssaripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jussi Toivanen, Panssaripioneerikomppanian päällikkö kapteeni Mikko Karppinen ja Panssarimuseon johtaja Timo Teräsvalli.

  Panssariprikaatiin kuuluva Hämeen panssaripataljoona kouluttaa maanpuolustuksen kannalta keskeisimpien ja iskukykyisimpien mekanisoitujen osastojen joukot. Pataljoona kouluttaa Leopard 2A4 ja Leopard 2A6 panssarivaunujen miehistöt. Koulutus annetaan panssarivaunu-, panssarijääkäri-, panssaripioneeri- ja sotilaspoliisikomppanioissa.

  Prikaatin henkilökunta ja varusmiehet kantavat oikeassa olkapäässään hihamerkkiä, jossa ovat Laguksen nuolet. Ylipäällikkö Mannerheim hyväksyi sen vuonna 1942 ainoana sota-aikana myönnettynä virallisena tunnuksena kannettavaksi asepuvussa.

  Panssaripataljoonaan kuuluva panssaripioneerikomppania kouluttaa pioneerijoukkoja mekanisoituihin ja moottoroituihin taisteluosastoihin sekä kaupunkijääkäripataljooniin. Käytössä on pioneeriaselajin teknistynein kalusto: Leopard 2L siltapanssarivaunut, Leopard 2A4 ja 2R raivaamispanssarivaunut, MT-LBV kuljetuspanssarivaunut sekä muuta kalustoa.

  Panssarimuseota ylläpitää Panssarimuseosäätiö. Kilta-, talkoo- ja aatteellista toimintaa tekee Panssarikilta ry. Vuosittain museolla käy noin 30’000 vierasta, näytteillä on noin 60 panssarivaunua. Museolla on kattava valikoima Suomessa itsenäisyyden aikana käytettyjä panssarivaunuja sekä joitain ulkomailla käytettyjä vaunuja. Vierailun aikana Pioneeriupseeriyhdistys ry:n jäsen Pentti Vähäsarja kertoi isänsä jääkärivääpeli, myöhemmin jääkäriluutnantti Edvard Vähäsarjan olleen joukkueineen valtaamassa panssarijunaa Raudun asemalla vapaussodan aikana. Ainut säilynyt juna on näytteillä museossa.

  Kiitämme Hämeen Panssaripataljoonaa ja everstiluutnantti Jussi Toivasta, Panssaripioneerikomppanian päällikkö Mikko Karppista ja museojohtaja Timo Teräsvallia harvinaisen mielenkiintoisista vierailuista.

  Lue lisää
• 22.12.2018
  Haminan vierailu syksy 2018
  

  Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Maasotakoulussa

  Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti syyskokouksensa ja vieraili Reserviupseerikoulussa, Maavoimien tutkimuskeskuksessa ja Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksessa Haminassa 25.10.2018. Isäntinä olivat Reserviupseerikoulun johtajan sijainen everstiluutnantti Timo Hänninen, Maavoimien tutkimuskeskuksen johtaja everstiluutnantti Antti Pajari, majuri Jouni Ruotsalainen, kapteeni Toni Lundström, Pioneerikomppanian päällikkö kapteeni Janne Kolari ja perinnekeskuksen toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki. Reserviupseerikoulu on Suomen suurin johtajakoulu. Sen iskulause on ”RUK kouluttaa, RUK kasvattaa”. Koulutusta on kehitetty voimakkaasti vuodesta 2014 alkaen vastaamaan myös tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksia osana puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaa. Joukkueen johtajan uusi koulutus alkaa vuonna 2019 kurssin koulutusajan pidentyessä 14 viikosta 16 viikkoon. RUK:n satavuotisjuhla on 6.6.2020. Pioneerikomppaniassa koulutusta järjestetään kolmella linjalla: pioneeri-, panssarintorjunta- ja huoltolinjalla. Pioneerilinjan koulutuksessa painotetaan suluttamisen osaamista, mutta myös liikkeen edistämistä, missä raivaaminen on pääosassa. Tuleville pioneerijoukkueen johtajille annetaan myös koulutusta hyökkäys- ja puolustustaistelussa. Suurin osa koulutuksesta toteutetaan maastossa. Maavoimien tutkimuskeskus tutkii ja kehittää sotilaallisia valmiuksia tulevaisuuden varalle sisältäen suojan, panssarintorjunnan, liikkuvuuden, johtamisen, elektronisen taistelun keinot ja toimintakyvyn kaikissa oloissa, myös urbaanilla alueella. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus sijaitsee omassa rakennuksessaan RUK:n portin vieressä. Siellä on Wanha veteraani, rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan valtakunnallinen museo, ja paikka kriisinhallintaveteraanien tapaamisiin. Se on myös kokous- ja koulutuskeskus maanpuolustuksen yhdistyksille. Kiitämme Reserviupseerikoulua, Maavoimien tutkimuskeskusta ja Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskusta harvinaisen mielenkiintoisista vierailuista. Vierailun aikana pidettiin yhdistyksen syyskokous, jossa hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Risto Lehtomäki. Erovuoroiset hallituksen jäsenet Tapio Öhman ja Ilkka Erkkilä valittiin jatkamaan seuraavalle kaksivuotiselle kaudelle.

  Teksti: Ilkka Haapamäki

  Lue lisää
• 02.09.2018
  Pelastuslaitoksen vierailu 2017
  

  Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella

  Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti syyskokouksensa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Keskuspelastusasemalla 25.10.2017. Isäntänä oli paloesimies Marko Lehtopelto.

  Helsingin pelastuslaitos on palotoimen ohella myös raivauksesta vastaava siviiliviranomainen. Se tekee tiivistä operatiivista yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa. Sopimus kattaa virka-avun lisäksi nopean reagoinnin toiminnan, harjoitukset Santahaminassa, sammutus- ja pelastuskaluston yhteiskäytön, sotilaspalokunnan koulutuksen ja yhteiset harjoitukset. Esimerkkinä yhteisestä koulutuksesta mainittiin CBRN koulutus (Chemical, biological, radiological and nuclear defence). Osapuolten osaamiset ja kalustot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä tehokkaan suorituskyvyn. Sotilaspalokunta koulutetaan ja kalusto varustetaan räjähdysvaarallisten kohteiden sammutukseen. Yhteisessä käytössä ovat Puolustusvoimien henkilöpuhdistuslinja, pelastusmateriaalin huoltokontti ja rauniopelastuskontti eli pioneerikontti.

  Rauniopelastuksen merkitys on kasvanut nykyisten uhkakuvien mukaisesti. Sen osatoimintoja ovat USAR (Urban Search And Rescue) eli ihmisten paikallistaminen ja pelastaminen maan alta, sortuneista rakennuksista tai suurista onnettomuuksista. Pelastuslaitos on FRF toiminnan uranuurtaja Suomessa. FRF eli Finn Rescue on pelastuskoirineen etsintään sekä raivaus-, pelastus-, sammutus- ja lääkintään kykenevä ryhmä. Pelastuslaitoksen rauniopelastuksen suorituskyvyn keihäänkärki on RHE-105 rauniopelastusyksikkö varustettuna kuvan esittämällä pioneeriautolla.

  Öljyntorjuntavarikko ja laituri ovat osa yhteistyötä. Päätehtävänä on pääkaupunkiseudun öljyntorjunta.

  Pelastuslaitos vastaa tulvan torjunnan yleisjohdosta ja osallistuu torjunta-, rajoitus- ja evakuointitehtäviin. Laitos saa ilmoitukset tulvista Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). Pelastuslaitos voi lähettää tulvavallien rakentamiseen noin 220 hiekkasäkkiä tunnissa täyttävän säkityskoneen, suursäkkien täyttölaitteen ja muuta materiaalia tulvamuurien rakentamiseen. Tulvariskikohteet ovat kartoitettu ja suunnitelmat niitä varten ovat tehty.

  Kiitämme Helsingin pelastuslaitosta ja paloesimies Marko Lehtopeltoa harvinaisen mielenkiintoisesta vierailusta.

  Teksti: Ilkka Haapamäki

  Lue lisää
• 05.09.2017
  Vierailu Vuosaaren voimalaitoksessa.
  

  Pioneeriupseeriyhdistys vieraana Helen Oy:n Helsingin Vuosaaren
  voimalaitoksessa

  Pioneeriupseeriyhdistyksen jäsenistö piti kevätkokouksensa Helen Oy:n Vuosaaren voimalaitoksella 22.3.2017. Isäntänä oli tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja Heikki Hapuli.

  Helen Oy on yksi Suomen suurimpia sähköä ja uusia energiaratkaisuja tarjoava yritys. Se toimittaa sähköä kaikkiaan lähes 400’000 asiakkaalle Suomessa, ja Helenin kaukolämpö kattaa 90% Helsingin lämmitystarpeista. Yritys toimittaa kiinteistöille myös kaukojäähdytystä.

  Käynti voimalaitoksen valvomossa oli vaikuttava. Saimme tietoa yhtiön rakenteesta ja toiminnasta normaali- ja kriisiaikoina sekä yhteiskäyttötunneliverkostosta. Helen Oy on osakkuusyhtiöidensä ja omistuksiensa kautta mukana asennuksissa, sähkön siirrossa,ydinvoimassa, tuulivoimassa ja jopa sähköautojen lataustolppien asennuksissa.Huoltovarmuuden kannalta Helen Oy on yksi tärkeimmistä energian toimittajista Suomessa.Siirtoverkkoa on yksin Helsingissä noin 6200 km.

  Sähkömarkkinoiden rakenteesta johtuen Suomensähköstä tuodaan kylmänä vuodenaikana 40% Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.Käyntikohteessa Vuosaaren voimalaitoksessa tuotetaan maakaasulla sähköä 630 MW ja lämpöä 580 MW. Voimalaitoksella on varapolttoainejärjestelmä. Osa kaukolämmöstä tuotetaan kotimaisella,jätteestä valmistetulla uusiutuvalla biokaasulla. Helen Oy:n muita voimalaitoksia ovat kivihiilellä ja puupelleteillä toimivat Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset sekä Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalaitokset. Näistä jälkimmäinen on alallaan Suomen suurin.

  Helen Oy:n pitkän aikavälin viso on ilmastoneutraalius vuonna 2050. Tavoitteena ovat päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käyttö. Viime vuonna otettiin käyttöön Pohjoismaiden suurin akkukäyttöinen sähkövarasto aurinkoenergian vaihteluiden tasaamiseen.

  Kiitämme harvinaisen mielenkiintoisesta vierailusta Helen Oy:tä ja voimalaitoksen esittelystä tuotantojohtaja Heikki Hapulia.
  Teksti ja kuva: Ilkka Haapamäki
  Pioneeriupseeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
  Risto Lehtomäki luovuttaa pioneeriaselajin historiateoksen
  Helen Oy:n tuotantojohtajalle Heikki Hapulille

  Lue lisää
• 09.12.2016
  2015 syyskokous Lappeenrannassa
  

  VIERAITA PIONEERIKOULULLA

  Pioneeriupseeriyhdistys vieraili lokakuun lopulla Pioneerikoululla Lappeenrannassa. Samalla pidettiin yhdistyksen syyskokous, jonka kunniavieraana oli 96-vuotias pioneeriupseeriveteraani Kalevi Ignatius.

  Vieraiden joukossa vallitsi ennakkoon odottava, jopa nostalginen tunnelma. Olihan useimmilla tilaisuuteen osallistuneilla omakohtaisia kokemuksia koulusta vuosikymmenten takaa sen kurssilaisina. Joukossa oli myös koulun entisiä opettajia, yksi aiempi koulun johtajakin. Joillakin vierailla on kosketuksia kouluun peräti sen kolmelta edelliseltä sijoituspaikkakunnalta: Korialta, Kouvolasta ja Keuruulta.

  Pioneerikoulu

  Pioneerikoulu oli päässyt Keuruulta muuton jälkeen aloittamaan toimintansa runsas vuosi sitten aivan uudessa sitä varten suunnitellussa rakennuksessa. Tilat tuntuivat tarkoituksenmukaisilta ja käyttäjät vaikuttivat niihin tyytyväisiltä. Koulu näytti muutenkin kotiutuneen hyvin uuteen ympäristöönsä Maasotakoulun osana. Vuosikymmenten takaiset toiveet aselajien yhteisestä sotakoulukeskuksesta näyttävät nyt siis toteutuvan Maasotakoulun muodossa, osan maavoimien aselajikouluista jäätyä tosin vanhoille sijoilleen.

  Pioneerikoulu tuntuu päässeen nauttimaan yhteistoiminnasta muodostuvista synergiaeduista Maasotakouluun kuuluvien Jalkaväkikoulun ja Reserviupseerikoulun kanssa.

  Vielä melko tuore koulunjohtaja, everstiluutnantti Riku Mikkonen esitteli laitostaan asiantuntemuksella. Uudempiin pioneerivälineisiin päästiin tutustumaan toimistopäällikkö, kapteeni Joni Pirisen esitellessä elävästi käytössä olevaa panssarimiinakalustoa.

  Arvokasta perinnettä uuteen rakennukseen tuo koulun johtajan huoneessa säilytettävä Pioneerikoulun lippu, monille tuttu Pioneerirykmentin entinen musta leijonalippu. Koulun käytävällä esillä olevien valokuvien joukosta erottuu arvokkaimpana kauniissa puukaapissa oleva Korian Pioneeriupseerikerhon sodissa kaatuneiden jäsenten sankaritaulu.

  Veteraani

  Välirauhan aikana Reserviupseerikurssin 48 suorittanut ja koko jatkosodan Juuso Häikiön komentaman Pioneeripataljoona 12:n riveissä pioneeriupseerina palvellut Kalevi Ignatius kutsuttiin kokouksessa yhdistyksen jäseneksi. Maasotakoulun lahjana kunniavieraalle ojennettiin RUK:n kurssin 246 tuore kurssijulkaisu, jonka eräässä valokuvassa lahjan saaja johdattaa RUK:n 95-vuotisjuhlaparaatia kurssinsa no 48 ainoana edustajana.

  Ignatius on esimerkki vuonna 1919 syntyneistä, joiden osalle lankesi varsin pitkä asepalvelus. Ensimmäisen kosketuksensa käytännön pioneeritehtäviin hän sai jo kesällä 1939 osallistuessaan vapaaehtoisena akateemisen suojeluskunnan mukana linnoitustöihin Karjalan kannaksella. Talvisodan aikana alkanut asepalvelus jatkui välirauhan aikana RUK:ssa, jonka pääosat oli tuolloin siirretty Haminasta Niinisaloon.

  Pioneeriaselajin upseerioppilaat koulutettiin kuitenkin Korialla. Ennen jatkosodan syttymistä Ignatius ehti aloittaa palveluksensa Savonlinnan seudulle sijoitetun PionP 3:n riveissä.

  Sodan sytyttyä PionP 12:n taistelujen tie vei Karjalan kannaksen kautta Maaselän kannakselle ja Karhumäkeen, josta viimein sodan loppuvaiheessa Ilomantsiin.

  Kolmen ja puolen vuoden mittainen asepalvelus päättyi kenttäarmeijan kotiuttamiseen 23.11.1944

  Pioneeriupseeriyhdistys

  Yhdistyksen syyskokouksessa hyväksyttiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. Kevätkokous pidetään maaliskuussa Sito Oy:n tiloissa Espoon Tapiolassa. Sito Oy on useamman toimialan moniosaajayritys, jonka palveluksessa työskentelee 500 eri alojen asiantuntijaa. Kokouksen yhteydessä yhdistyksen jäsen DI Jukka Pöllä esitelmöi maanalaisen rakentamisen suunnittelusta ja uusista mitoitusmenetelmistä.

  Yhdistyksen syyskokous pidetään lokakuussa Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa, jolloin tutustutaan korkeakouluun ja siellä annettavaan pioneerialan opetukseen.

  Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Heikki Ylönen. Sen hallituksessa jatkavat Ilkka Haapamäki, Risto Lehtomäki, Matti Mähönen ja Kalevi Nikkilä. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Riku Mikkonen.

  Teksti: Heikki Ylönen

  Valokuvat: Jorma Ignatius

  

  1. Yhteinen iltapala nautittiin Lappeenrannan perinteikkäällä upseerikerholla.

  

  2. Pioneerikoululle lahjoitettiin jääkärikoulutuksen 100-vuotis-juhlallisuuksista Jorma Ignatiuksen tekemä kuvateos. Kirjan takakannessa näkyy ylväänä Pioneerikoulun lippu Hohenlockstedtissa helmikuussa 2015.

  

  3. Korian Pioneeriupseerikerhon sodissa kaatuneiden jäsenten sankaritaulu.

  

  4. Ja hauskaa oli!
  Lue lisää
• 04.12.2016
  Syyskokousantia 2016 Santahaminasta
  

  Uusi puheenjohtaja Pioneeriupseeriyhdistykselle

  Pioneeriupseeriyhdistys piti syyskokouksensa 18.10.2016  uudessa Santahaminatalossa. Useimmille kokousvieraille tarjoutui nyt ensimmäistä kertaa tilaisuus tutustua tähän saarelle saapuvia tervehtivään valtavan kokoiseen rakennukseen.

  Maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi opettaja, majuri, DI Matti Rautio esitteli taloa ja kertoi mielenkiintoisella tavalla käynnissä olevasta esiupseerikoulutuksen uudistamishankkeesta. Asiantuntevan kuulijakunnan kanssa syntyneessä vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin pioneerialaan kuuluvia aiheita laajemminkin. Yhdistyksen jäsenistöä ilahdutti erityisesti kahden kadetin mukanaolo kokouksessa.

  Syyskokouksessa päätettiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja taloudesta sekä pohdittiin keinoja uusien, erityisesti nuorempien jäsenten hankkimiseksi. Erovuoroisten jäsenten tilalle yhdistyksen hallitukseen valittiin DI Ilkka Erkkilä ja TL Tapio Öhman.

  Heikki Ylösen päättäessä neljä vuotta kestäneen kautensa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin insinöörimajuri Risto Lehtomäki. Hän on kuulunut vuosia yhdistyksen hallitukseen ja toiminut sen varapuheenjohtajana. Työuransa erikoisupseerina puolustusvoimissa hän teki Pääesikunnan Pioneeriosastossa, Pioneerikoulussa, Materiaalilaitoksen esikunnassa ja Helsingin Sotilasläänin Esikunnassa pääasiassa linnoitteiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Viimeisessä palveluspaikassaan Etelä-Suomen Huoltorykmentissä Lehtomäki vastasi teollisuusinsinöörinä sodanajan rakentamisen varauksista.

  Maanpuolustuksen lisäksi Lehtomäki harrastaa nykyisin rakennushankkeiden suunnittelua sekä metsästystä Elimäellä ja kalastusta Kymijoella.

  Teksti Heikki Ylönen

   

   

  Lue lisää
• 11.05.2016
  Kevätkokouksen 2016 antia
  

  MAANALAISEN RAKENTAMISEN SALOIHIN PEREHTYMÄSSÄ

  Pioneeriupseeriyhdistys oli kevätkokouksessaan Sito Oy:n vieraana. Samalla päästiin

  tutustumaan maanalaisen rakentamisen saloihin kun yhdistyksen jäsen, Sito Oy:n

  osastopäällikkö, tekniikan lisensiaatti Jukka Pöllä esitti mielenkiintoisen katsauksen

  louhintateknologian kehittymiseen antiikin ajoista nykypäivään.

  Sito Oy on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden

  moniosaajayritys. Aiempi ”Suomalainen Insinööritoimisto” on työntekijöidensä

  omistama. Siinä työskentelee yli 500 asiantuntijaa useammalla eri paikkakunnalla.

  Espoon Tapiolassa sijaitsevan osaston toimitilat ovat nähtävyys jo sinänsä. Alkujaan

  Metsäliiton toimitaloksi vuonna 2005 valmistunutta maan suurinta puurakennusta

  sanottiin tuolloin Euroopan moderneimmaksi ja suurimmaksi puiseksi

  konttorirakennukseksi. Talo kertoo vakuuttavalla tavalla puusta rakentamisen

  mahdollisuuksista. Sen rakenteissa on käytetty vain puuta, sen eri muodoissa.

  Jukka Pöllän asiantunteva esitelmä louhintateknologian kehittymisestä oli näköaloja

  avaava. Keskiajalla kallioperän rikkominen perustui kiilaukseen ja polttolouhintaan.

  Ruudin käyttöönotto 1600-luvun lopulla ja dynamiitin keksiminen pari sataa vuotta

  myöhemmin veivät sitten kehitystä pitkin harppauksin eteenpäin. Kovametalliporien

  käyttöönotto 1940-luvun lopulla avasi reiän teossa uuden aikakauden. On

  huomattava, että kotimainen teollisuus oli tämän keksinnön hyödyntämisessä jo

  varhain mukana. Olivathan suomalaiset KOMETA kallioporat, joita valmistettiin 1990

  luvulle saakka, monelle pioneerillekin ensimmäisinä suomalaisina kallioporina tuttuja

  työvälineitä. Uusinta teknologiaa käsiteltäessä voitiin todeta esimerkiksi

  kokoprofiiliporauksen käsitteenäkin olevan tuttu monelle kuulijalle vain

  ammattijulkaisujen sivuilta.

  Pääkaupunkiseudulla parhaillaan käynnissä olevan ennätysmäisen maanpäällisen

  rakennusbuumin lisäksi oli mielenkiintoista todeta Helsingin kasvavan edelleen kovaa

  vauhtia myös maan alla.

  Kevätkokouksessa luovutettiin Jukka Pöllälle Pioneeritarkastajan vuosi sitten

  yhdistyksen 60-vuotisjuhlan yhteydessä myöntämä pioneeriansiomitali ja Esko

  Vaahtolammille puolustusministerin 4.6.2015 myöntämä kilta-ansiomitali. Samalla

  yhdistys muisti kevään korvalla uudelle vuosikymmenelle siirtyvää pitkäaikaista

  sihteeriään Ilkka Haapamäkeä.

  Kutsuttuna vieraana kokoukseen ja vierailuun osallistui Jääkäripataljoona 27:n

  perinneyhdistyksen jäsenlehden, Parole, päätoimittaja Jukka Knuuti.

  Yhdistyksen syyskokous pidetään lokakuussa Santahaminassa, jolloin tutustutaan

  myös Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan.

  Teksti: Heikki Ylönen

  Lue lisää