Hiukkavaaran kasvatti.
Aloitin Varusmiespalveluksen Pohjan Prikaatissa Hiukkavaarassa 16.06. 1975. Alokasajan jälkeen komppaniamme toimistoaliupseeri kysyi halukkuuttani kirjuriksi ja siihen myös välittömästi ilmoittauduin. Toimin komppanian kirjurina palvelusajan ja tästä toimesta ylenin sitten korpraaliksi.
Palvelusluokkani oli A1 ja komppanian silloisen päällikön lähdettyä YK- joukkoihin, meinasi uusi päällikkömme laittaa minut riviin takaisin, kun hänen mielestään olin väärässä toimessa palvelusluokkani takia.
Komppanian vääpeli sai kuitenkin puhuttua minun pitämään ”virkani”.
Ns. loppusota oli mieleenpainuva kun olimme Lapissa telttamajoituksessa ja pakkasta parhaimmillaan -42 astetta. Kuljetuskalustoa hajosi ja ruoat jäätyivät. Maitotölkit olivat kuin tiiliskiviä.
Voi vain kuvitella kuinka Talvisodan sankarimme ovat kovista pakkaskeleistä selvinneet paljon puutteellisimmalla varusteilla maatamme puolustaessaan. Tällaiset ajatukset teltassa tuli monta kertaa mieleen.
Päivää ennen kotiutumista sain kutsun Palkitsemistilaisuuteen, joka pidettiin Hiukkavaaran sotilaskodissa. Paikalla oli Prikaatin komentaja eversti Tikkaa ja muitakin korkea-arvoisia sotaherroja omaisten ja kutsuvieraiden lisäksi.
Tilaisuudessa minut palkittiin Pohjan Prikaatin Killan pronssisella ansiolevykkeellä ja kilta-ansiokirjalla kiitoksena hyvästä palveluksesta.
Samalla kertaa sain myös kuntoisuusloman ja pääsin siviiliin 10.02.1976, päivää ennen muita kotiutujia.
Heti seuraavana keväänä olin kertausharjoituksissa ja samana vuonna ylenin myös alikersantiksi.
Paljon en ehtinyt kotona maikoilla kun jo helmikuun 15. Päivänä menin töihin Automela Ky:lle. Nykyään olen J. Rinta-Jouppi Oy:n palveluksessa ja näin ollen yli 43 vuotta autoalaa tulee täyteen tänä keväänä.
Jalkapallo on kuulunut minun harrastuksiini lähimmin ja tuomaritoiminta on vienyt minua myös ulkomaita myöten.
Pohjan Prikaati Hiukkavaara
II/75 saapumiserä
- Kiväärikomppania
Markku Rauman