Päämajan reserviupseerikoulu

C G Mannerheim määräsi päiväkäskyssään päämajan yhteyteen perustettavaksi reserviupseerikoulun. Vapaussodan päämajan ollessa Seinäjoella. Päämajan reserviupseerikoulu eli ns. sotavänrikkikoulu aloitti toimintansa Seinäjoella 20.3.1918. Seinäjoelta kurssi siirtyi Vilppulaan ja sieltä edelleen Mikkeliin, jossa kurssi 26.4.1918 päättyi. Kurssilta valmistui 118 oppilasta.

Sortokauden aikana oli hävinnyt suomalainen sotaväen koulutus. Vapaussodan ollessa kuumimmillaan annettiin perustamiskäsky 9.3 1918 ja toimeenpano 14.3, hakuajaksi kurssille tuli vain 4 vrk:tta. Kurssilaisia kerääntyi Seinäjoelle 121 joista valmistui 118. Tehtävänä oli kouluttaa tällä 3-6 viikkoa kestävällä kurssilla joukkueenjohtajia ja arvoksi määrättiin reservin vänrikki.

Kuva: Matias Säntti

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että koulutus oli tarpeen. Se oli arvokas alku suomalaisessa reserviupseerikoulutuksessa. Maanpuolustushengestä kertoo se, että tulijoita kursseille oli yli tarpeen.

Lauantaina 20.3.2021 laski Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta sinivalkoisen kukkakimpun nuorisokeskuksen piha-alueella olevalle muistomerkille. ”Päämajan reserviupseerikoulun muistoa vaalien – Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta”. Paikalla laskijoina olivat ylil. (res) Timo Sysilampi, komkapt. (evp) Mikko S. Säntti killan pj ja vänr. (res) Matias Säntti sekä Saara Lempinen.

Kuva: Matias Säntti
Kuva: Matias Säntti

Kivinen muistopaasi paljastettiin pääsiäisenä kiirastorstaina 20.3.2008 nykyiselle paikalleen. Ennen sitä oli pronssilaatta komistanut yhteiskoulun seinää vuodesta 20.3.1964. Laatan oli suunnitellut arkkitehti Touko Saari. Yhteiskoulun saatua purkutuomion laatta oli säilytettynä maakuntamuseolla.

Kuva: Matias Säntti

Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta otti tehtäväkseen muistomerkin suunnittelun sekä toimia vastuullisena vetäjänä. Seinäjoen kaupungin ja kaupunginhallituksen myönteinen suhtautuminen viitoitti tietä hankkeelle. Muistomerkin suunnitteli sotmest. (res) Lasse Arovuo ja kiven työsti kivitaiteilija ylik. (res) Pekka Kuntola Kuntolan Kiviveistämöstä. Arkkitehti Touko Saaren suunnittelema pronssilaatta on kiinnitettynä kivipaateen.

Perinteitä kunnioittaen Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta.

pj Mikko S.Säntti