Uutisia ja tapahtumia

________________________________________________________________________________________________

Suomalaisten maanpuolustustahto on nousussa

Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen myötä selvisi, että 69 prosenttia suomalaisista puolustaisi Suomea sotilaallisesti myös epävarmalta vaikuttavissa tilanteissa. Tämä luku on kolme prosenttiyksikköä suurempi luku kuin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa. Vastaajaryhmä kummassakin tutkimuksessa oli hieman yli tuhat henkeä.

MTS:n viimevuotisessa tutkimuksessa huomiota herätti erityisesti alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahdon merkittävä lasku. Silloin enää hieman alle puolet (49%) nuorista kannatti sotilaallista puolustautumista kaikissa tilanteissa, kun vuotta aiemmin (marraskuussa 2017) tällä kannalla oli ollut 66 prosenttia saman ikäryhmän vastaajista.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa sotilaallisen puolustautumisen kannalla oli 62 prosenttia alle 25-vuotiaista eli 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime marraskuussa. Lukujen taustalla saattaa olla alle 25-vuotiaiden pieni määrä kummassakin tutkimuksessa, mikä kasvattaa virhemarginaalia yksittäisten vastaajaryhmien osalta.

Molempien tutkimusten perusteella suomalaisten maanpuolustustahto vaihtelee suuresti ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Taloustutkimuksen henkilöhaastatteluina toteutetussa tutkimuksessa Suomen sotilaallista puolustamista kaikissa tilanteissa kannatti 55 prosenttia 25-34 -vuotiaista (MTS 62%), 65 prosenttia 35-49 -vuotiaista (MTS 69%) ja 77 prosenttia 50-79 -vuotiaista (MTS 72%). Naisista 59 prosenttia (MTS 62%) ja miehistä 79 prosenttia (MTS 70%) on sotilaallisen puolustautumisen kannalla kaikissa tilanteissa.

Yleinen asevelvollisuus puolustuksen selkäranka

Vastaajilta tiedusteltiin myös, mitkä ovat Suomen puolustuksen suurimmat vahvuudet. Ylivoimaisesti suurimpana vahvuutena pidetään yleistä asevelvollisuutta, jonka valitsi tutkimuksessa vahvuudeksi 69 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suurimpana vahvuutena (34%) pidetään sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen liittoutumattomuuden valitsi vahvuudeksi 31 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa pyydettiin nimeämään kaksi suurinta vahvuutta.

Tutkimuksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista pitäisi Suomea jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona, mutta 33 prosenttia pyrkisi kuitenkin kehittämään sekä laajentamaan EU:n sotilaallista yhteistyötä. 12 prosenttia vastaajista kannatti liittymistä NATO:n jäseneksi ja vastaavansuuruinen joukko tutkimukseen vastanneista halusi solmia puolustusliiton Ruotsin kanssa. Lähes puolet vastaajista (44%) kannatti NATO-option säilyttämistä keinovalikoimassa myös tulevaisuudessa.

Maanpuolustusjärjestöjen tunnettuus

Taloustutkimus selvitti tutkimuksessa lisäksi maanpuolustusjärjestöjen tunnettuutta. Suomalaisten parhaiten tuntema maanpuolustusjärjestö on tutkimuksen mukaan Reserviläisliitto 66 prosentin tunnettuudellaan. Lähes yhtä tunnettuja ovat Suomen Reserviupseeriliitto ja Suomen Rauhanturvaajaliitto, jotka tutkimuksessa tunnisti nimeltä vähintään 61 prosenttia vastaajista. Julkisoikeudellinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys on tuttu 18 prosentille vastaajista. Maanpuolustusnaisten Liiton tunnisti 14 prosenttia, Maanpuolustuskiltojen liiton 13 prosenttia ja Naisten Valmiusliiton 11 prosenttia vastaajista. Vuonna 2017 tehtiin samankaltainen tunnettuustutkimus, jossa Maanpuolustuskiltojen liiton tunnisti 9 prosenttia vastaajista. Maanpuolustuskiltojen liiton tunnettuus on siis kasvanut 4 prosenttiyksikköä.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1.005 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakautuma. Tutkimus on tehty Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Tiedonkeruu tapahtui kannettavilla mikrotietokoneilla. Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,2 prosenttiyksikköä. Haastattelut tehtiin 4.4.–25.4.2019. Aineiston koodauksen tarkistamisesta johtuen aineisto saatiin käyttöön vasta toukokuussa.

17.6.2019


 

MPKL:n lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle

MPKL jätti tällä viikolla kirjallisen asiantuntijalausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä asevelvollisuuslain 97 a §:n muuttamisesta.
Myös puheenjohtajamme Marko Patrakka oli kutsuttuna kuultavaksi asiassa tänään perjantaina 30.11.2018. Liiton lausunnon pääset lukemaan tästä.