Lahden Seudun Tykistökilta ry

Lahden Seudun Tykistökilta ry:n kotipaikka on Lahti ja toiminta-alueena Päijät-Häme. Kilta on perustettu 11.4.1970 ja sen tarkoitus ja toiminta on määritelty killan säännöissä. Siellä todetaan mm. seuraavat periaatteet.

Kilta toimii valtakunnallisen turvallisuuspolitiikan periaatteiden mukaisesti. Se pyrkii kasvattamaan maanpuolustustahtoa, levittämään maanpuolustustietoutta, edistämään maanpuolustusharrastusta sekä tekemään tunnetuksi Suomen turvallisuuspolitiikan historiallista taustaa ja nykyisyyttä.

Toimintansa kilta pyrkii ulottamaan mahdollisimman laajoihin kansalaispiireihin ikään ja sotilasarvoihin katsomatta.

Lisäksi killan tarkoituksena on lähentää toisiinsa alueen väestöä ja niitä joukko-osastoja, joissa he ovat palvelleet ja palvelevat, edistää alueellaan olevien varusmiesten viihtyvyyttä heidän palvelusaikanaan, kehittää yhteistyötä muiden toiminta-alueellaan olevien maanpuolustusjärjestöjen kanssa sekä vaalia alueensa maanpuolustusperinteitä ja historiallisia muistoja.

Killan toiminta ei saa johtaa voittoon tai muun taloudellisen ansion hankkimiseen siihen osallisille, eikä se saa muutenkaan muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.

Kiltaa johtaa johtokunta ja sen neuvoa antavana elimenä toimii valtuuskunta. Killan jäsenmäärä on noin 200

Toimintaperiaatteidensa toteuttamiseksi kilta järjestää kevät- ja syyskokousten yhteydessä korkealaatuisia esitelmiä, joissa esitelmiä pitävät maamme korkeaa sotilasjohtoa tai virkamieskuntaa edustavat henkilöt. Keväisin ja syksyisin tehdään tutustumisretkiä sotilaskohteisiin eri puolelle Etelä-Suomea.

Killassa on nuoremmille kiltalaisille tarkoitettu RIHLA-jaos, jonka jäsenet ovat toimineet kouluttajina erilaisissa reserviläis- ja muissa tilaisuuksissa.

Lahden Seudun Tykistökillan perinnetykki

Tykki on 76 mm kanuuna malli 02, tehty Putilovin tehtaalla Pietarissa vuosina 1916-1917, putki n:o 6776 on tehty vuonna 1916 ja lavetti n:o 4896 vuonna 1917.
Putki on uusittu Valtion Tykkitehtaalla vuonna 1939 sekä jatkosodan aikana 1944.
Tykki painaa noin 1200 kg, josta putken osuus on 24 puutaa (venäläinen painomitta) eli 383,12 kg , lukko painaa 22,31 naulaa (venäläinen painomitta) eli noin 19,13,kg.
Lavetti on korjattu Asevarikko 1:ssä.Edellä esitellyt tiedot löytyvät tykistä. Tykkikantakirjasta löytyvät laukausmäärät sekä niiden patteristojen nimet, joissa tykki on ollut osana.

Tykin historia

Tykkimuistomerkin ajatus syntyi vuonna 1990. Muistomerkki oli pystytettävä Lahden Sotilaspiirin alueelle kunnioitukseksi siellä perustetuille patteristoille sekä tykkimiehille, jotka ovat puolustaneet maatamme talvi- ja jatkosodassa. Killan johtokunnassa käytyjen keskustelujen ja päätösten jälkeen otettiin yhteyttä Sotamuseoon. Tällöin kävi ilmi, että tykin saaminen ko. tarkoitukseen oli epävarmaa kovan kysynnän vuoksi. Myös se, että tykkimalli oli vielä kenttäkäytössä vaikutti asiaan. Miellyttävä yllätys koettiin seuraavan vuoden kesäkuussa, kun Lahden varuskunnasta ilmoitettiin, että heille on saapunut Lahden seudun Tykistökillalle osoitettu tykki. Tapahtuman jälkeen killan johtokunnan tehtäväksi tuli etsiä arvokas paikka muistomerkkiä varten. Paikaksi pyrittiin saamaan Hennalan Sotilaskodin läheinen muistomerkkirinne. Tätä paikkaa ei meille kuitenkaan suotu. Johtokunta katsasti tämän jälkeen Länsiharjun koulun alueen. Koululla oli perustettu ja kotiutettu jatkosotaan osallistunut patteristo. Alue osoittautui ahtaaksi ja muutoinkin muistomerkille sopimattomaksi. Parhaaksi paikaksi todettiin nykyinen paikka, jonka vieressä ovat maamme ainoat Lääkintä- ja Sotilasmusiikkimuseot. Paikka kunnostettiin ja valmistettiin talkoilla johtokunnan jäsenten ja kiltaveljemme rakennusmestari Pauli Peltosen toimesta. Hän järjesti sorat, laudat ja betonit sekä valvoi työn suoritusta. Maalattu ja muutoinkin kunnostettu tykki siirrettiin paikalleen niin, että muistomerkin paljastus voitiin pitää juhlallisin menoin 31.8.1991. Tykin paljastuksessa juhlapuheen piti kiltaveljemme valtiosihteeri Teemu Hiltunen suuren tykkimies- ja kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Tilaisuus päättyi Sotilaskodissa vietettyyn kahvitilaisuuteen.

Tiedot tykistä ja sen historiasta merkitsi muistiin killan kunniapuheenjohtaja Asser Korhonen elokuusssa 2005.