Pohjanmaan Tarkka-ampujat ry

Kotisivut ovat työn alla…

Mistä on kyse

Liity jäseneksi tästä asiointilinkistä tai tarkista omat jäsentietosi

Maanpuolustusrekisterin linkit löytyvät tästä (vaatii mobiilitunnistautumisen):
Klikkaa tästä jäsenten sähköinen jäsenasiointipalvelulinkki

Yhdistyskäyttäjien eli kiltojen toimihenkilöiden linkki:
on tässä Maanpuolustusrekisterilinkki (vaatii yhdistystunnuksen):

Mitä sinä saat

Mitä odotamme sinulta

Toimintamme

Toiminta

Sotilastaidot

Koulutus

Kehittyminen reservissä

Tukiprojektit

Yhteisö

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Österbottens Försvarsgille rf – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta ry

Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf on vuonna 1981 perustettu alueellinen kilta, jonka toimialueena on entinen Vaasan Sotilaspiiri, käytännössä tällä hetkellä nykyinen Pohjanmaan maakunta. Kilta viettää vuosipäiväänsä Tammisunnuntaina Vaasan Kaupungintalossa järjestettävässä juhlassa.

Mistä on kyse

Kilta on avoin kaikille maanpuolustustahtoisille isänmaan ystäville, niin miehille kuin naisillekin.

Isänmaallisten arvojen korostaminen, yleisen maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kohottaminen sekä erityisesti veteraanien perinnön vaaliminen ja siirtäminen uusille sukupolville ovat killan keskeisiä tavoitteita ja toimintamuotoja.

Killan jäseneksi haluavia pyydetään ottamaan yhteyttä puheenjohtajaan.

Mitä sinä saat

Muuta perinnetyötä edustaa Vaasassa perustettujen ja täällä toimineiden joukko-osastojen muistolaattojen hankkiminen ja kiinnittäminen Kasarmintorin Perinnemuuriin.

Tammisunnuntaina vietettävän vuosipäivänsä yhteydessä kilta laskee Perinnemuurille havuseppeleen kunnianosoituksena aikaisempien sukupolvien suorittamalle maanpuolustustyölle.

Toimintamme

Toiminta

Killan toiminnan painopisteenä on Vaasan Sotaveteraanimuseon ylläpitäminen. Museon pysyvä näyttely esittelee runsaslukuisin esinein (pienoismallein, asein, puhdetöin, puvuin, kunniamerkein jne.), kartoin, piirroksin ja valokuvin maamme sotilas- ja sotahistoriaa kahdelta viime vuosisadalta.

Museossa on myös merkittävä alan kirjasto. Pysyvän näyttelyn lisäksi museoon pystytetään vuosit-tain 1-2 vaihtuva-alaista näyttelyä. Museo sijaitsee Vaasan keskustassa osoitteessa Kirkkopuistikko 22 A, jossa sillä on käytössään n. 250 m2 tilat.

Museon esineistö (esineitä nykyisin yli 5000 kpl) on saatu pääosin lahjoituksin, mukana on myös yhdistyksiltä ja yksityisiltä deponointeina saatuja esineitä.

Nuorisotyö

Alueen nuorisoon kilta pitää yhteyttä mm. palkitsemalla varusmiespalveluksessaan hyvin menestyneitä alueen nuoria miehiä ja naisia.

Kainuun Prikaatissa, Tykistöprikaatissa ja Uudenmaan Jääkaripataljoonassa palvelevista varusmiehistä kunkin saapumiserän parhaat varusmiehet tai -naiset palkitaan killan ansioplaketilla ja kunniakirjalla.

Toinen erityisesti nuoriin liittyvä toimintamuoto on isänmaallis- ja veteraaniaiheisen ainekirjoituskilpailun järjestäminen vuosittain Vaasan ja Mustasaaren lukioiden ja peruskoulun yläluokkien oppilaille. Kilpailun palkinnot jaetaan killan vuosijuhlassa ja parhaita kirjoituksia julkaistaan alueen lehdistössä.

Muu toiminta Vaasassa

Kilta on vastannut Vaasan Sotilasläänin komentajien muotokuvien teettämisestä ja luovuttamisesta Vaasan Upseerikerhon kokoelmiin.

Alueen Mannerheim-ristin ritareille on teetetty muistolaatat heidän kotitalojensa seiniin.

Yhteisö & yhteystiedot

Hallitus

Seppo Hautala, puheenjohtaja
p. 0500-562236

Johnny Haga, varapuheenjohtaja, sihteeri

Ilkka Virtanen, museovastaava

Toini Malmi, kirjanpitäjä

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Vaasan Sotilaspoliisikilta ry

Kotisivut ovat työn alla…

Mistä on kyse

Mitä sinä saat

Mitä odotamme sinulta

Toimintamme

Toiminta

Sotilastaidot

Koulutus

Kehittyminen reservissä

Tukiprojektit

Yhteisö

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Vaasan kiltapiiri ry – Vasa gillesdistrikt

Vaasan Kiltapiiri ry – Vasa Gillesdistrikt rf

Vaasan Kiltapiiri ry – Vasa Gillesdistrikt rf on perustettu 23.3.1994 Vaasan Upseerikerholla.
Säädeasiakirjan allekirjoittivat Holger Strandberg, Veijo Rutanen, Tauno Rewell, Harry Dahlbo,
Ole Fagernäs, Juhani Kangas, Helge Harri, Antti Ervalahti ja Erkki Salmi.
Kiltapiiriin ei liitytä jäseneksi.

Mistä on kyse

Vaasan Kiltapirin osastot

Pohjanlahden Merivartiokilta

Mitä sinä saat

Mitä odotamme sinulta

Toimintamme

Vaasan Kiltatalo

Vaasan Kiltatalo – Gillenas Hus i Vasa ry on vuonna 1991 perustettu vaasalainen vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja tukea jäsenyhdistystensä toimintaa ylläpitämällä Vaasan Kiltataloa jäsenyhdistystensä kokous-, koulutus- ja virkistäytymistilana

https://www.kiltatalo.fi

Sotilastaidot

Koulutus

Kehittyminen reservissä

Tukiprojektit

Yhteisö

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Pohjanlahden Laivastokilta ry

Pohjanlahden Laivastokilta
puheenjohtaja Timo Koukku,
sihteeri Oili Airaksinen-Rajala
oairaksinenrajala@gmail.com

Oulun osasto
Timo Salo
satim56@gmail.com

Suupohja
Antero Honkasalo
laivastokilta.suupohja@gmail.com

Mistä on kyse

Pohjanlahden Laivastokilta (PLK) perustettiin syksyllä 1982. Yhdessä Turun Laivastokilta ry:n ja Kymen Laivastokilta ry:n kanssa se muodostaa valtakunnallisen Laivaston Kilta ry:n. PLK:n ensimmäinen puheenjohtaja oli kauppaneuvos Tauno Rewell.

Mitä sinä saat

Killan toiminta-alue ulottuu Suupohjan seudulta Ouluun.

Tärkeän osan killan toiminnasta muodostaa venetoiminta. Kiltavene Maria toimii vuodesta 2014 Suupohjan alueella.

Ajankohtaista

Kevätkokous
Vaasan Sotilaskodissa
maanantaina 31.3.
klo 18 alkaen

Kiltavene Maria

Harjoitus- ja työvene, Ahven-luokka

Övnings- och arbetsbåt, Ahven-klass

  • pituus/längd 10,3 m
  • leveys/bredd 3,15 m
  • syväys/djupgående 1,30 m
  • uppouma/deplacement 7 tn
  • moottori/motor Valmet 611 110 kW
  • Fluxgate-kompassi / Fluxgate kompass
  • tutka / radar

Kurssit

  Vuodesta 2014 on Suupohjan alueelle ollut
sijoitettuna Ahven-luokan kilta-alus ’Maria’. Yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa voidaan aluksella järjestää Navigaatioliiton hyväksymiä käytännön veneilykursseja.

Syyspurjehdus Pohjanlahdella 1925

Kuten useana aikaisempanakin purjehduskautena kuului rannikkolaivueen harjoitusohjelmaan syyspurjehdus Pohjanlahdella. Lypertön ankkuripaikalta lähtivät kohti Vaasaa 3.10.1925 tykkiveneet Klas Horn (komkapt Ekman) ja Hämeenmaa (kaptl Rahola) sekä torpedoveneet S1 (kaptl Raninen) ja S2 (kaptl Sjöman) rannikkolaivueen päällikön komentaja Yrjö Roosin johdolla. Alukset olivat hiilestäneet jo Helsingissä, joten niiden hiilivarastot eivät olleet täynnä. Torpedoveneillä oli kummallakin vajaa 30 tonnia hiiltä, jonka piti 12 solmun vauhdilla riittää n. 30 tunniksi, Vaasaan laskettiin saavuttavan aamun sarastaessa eli n. 15 tunnissa. Taivas oli kirkas, edellisenä iltana oli tyyntynyt ja tuuli oli nyt luoteesta kolmisen boforia. Mitään sääennustetta ei laivoilla ollut käytettävissä, vaikka sellainen alkoi jo olla tapana.

Luoteistuuli yltyy

Rauman edustan majakkalaiva Relandersgrund (ei sama alus joka on nykyisin Helsingissä ravintolalaivana) sivuutettiin klo 1900. Tuuli alkoi voimistua, ja iltayöstä katkesi S1:n keulamaston partuuna. Maston katkeamisen estämiseksi piti siihen tuettu radioantenni laskea alas, joten S1 oli tämän jälkeen näköviestityksen varassa. Torpedoveneiden vaikeuksien vuoksi laivueen nopeutta vähennettiin iltayhdeksältä kahdeksaan solmuun, S1 ei kuitenkaan voinut seurata laivuetta edes tällä nopeudella. Luoteistuuli yltyi 6-7 boforiin, ja laivueen kurssi käännettiin klo 2125 vasempaan enemmän vastaiseen (337).

Klo 2318 viestitti laivueen komentaja Roos: ”Kaikki laivat pysyvät tuulessa parhaansa mukaan.” Torpedoveneiden päälliköt ymmärsivät käskyn niin, että alusten tuli edelleen yrittää pysytellä laivueen mukana. Hämeenmaan päällikkö käsitti voivansa toimia harkintansa mukaan, mutta päätti kuitenkin toistaiseksi seurata lippulaivaa. Lippulaiva Klas Horn oli edellä mainitun sanoman lähettämisen jälkeen kääntynyt suoraan vasten tuulta ja aallokkoa, kohti Ruotsia. Sunnuntaina aamuyöllä Klas Horn ja sitä seuraava Hämeenmaa katosivat torpedoveneiden näkyvistä. Myrsky oli kiihtynyt silloin jo 10 boforiksi.

Torpedoveneet kärsivät kovasta kelistä. Vettä pääsi kettinkisoppeen ja konevarastoon. Pumput pystyivät aluksi pitämään puolensa, mutta siivilöiden vähitellen tukkeuduttua täyttyivät osastot kokonaan. Muihinkin osastoihin alkoi tihkua vettä. Pumppujen käyttö vaati höyryvoimaa ja vaikeissa olosuhteissa ei tulipesiä saatu toimimaan tehokkaasti, mikä edelleen lisäsi hiilen kulutusta. Puoli kahdelta yöllä vastaanotti Klas Horn sanoman S2:lta: ”Keulaosastoon tunkeutuu vettä, on hiljennettävä vauhtia.” Klo 0430 Sjöman ilmoitti ettei sillä hetkellä ollut avun tarpeessa, veden tunkeutuminen keulaan oli ilmeisesti saatu rajoitetuksi.

Kamppailu merta vastaan

Puskettuaan tuntikausia vasten myrskyä saapui lippulaiva Klas Horn sunnuntaina 4.10. klo 1615 suojaan Ruotsin rannikolle. Tykkivene Hämeenmaa puolestaan oli ensiksi koettanut seurata lippulaivaa, mutta aamuyöllä päällikkö oman harkintansa mukaan päätti lähteä pyrkimään kohti Merenkurkun saaristoa. Alus jatkoi koko aamun ja päivän kamppailua aallokossa, vasta lähellä puoltayötä saatiin Norrskärin majakka näkyviin. Pimeässä ei uskaltauduttu saaristoon, vaan odoteltiin avomerellä aamun koittoa. Lopulta Hämeenmaa kiinnittyi Vaskiluodon satamaan peräkansi vedenpinnan tasalla ja koko henkilökunta loppuun väsyneenä.

S1 kamppaili vesimassoja vastaan koko yön vauhdin yhä laskiessa ja hiilivarastojen huvetessa. Sunnuntaiaamuna päällikkö teki päätöksen kääntää laiva ja pyrkiä Mäntyluotoon. Käännös onnistuikin, kun kaikin voimin ponnistellen oli alukselle saatu riittävästi höyrynpainetta ja ohjailukykyä. Lokia ei merenkäynnin takia voinut käyttää, tähtitieteelliset havainnot olivat mahdottomia, joten aluksen paikkaa ei avomerellä voinut kuin yrittää arvioida. Puolenpäivän aikaan etuvasemmalla nähtiin majakan huippu, jonka oletettiin olevan Yttergrund. Klo 1230 huomattiin suoraan edessä Skarvörenin merimerkki, oltiin siis Ouran edustalla. Suurin vaikeuksin saatiin alus käännettyä suunnalle 225. Sivutuuli koetteli alusta kovasti, konehuoneessa miehet työskentelivät polvia myöten vedessä. Myrsky painoi aluksen jo itäviitan väärälle puolelle, tyrskyt olivat 60 metrin päässä. Laivan kallistuma oli 49 astetta, mutta hitaasti nousi torpedovene taas kölilleen. Päällikkö ei määrännyt miehistölle pelastusvöitä, koska katsoi niiden haittaavan liiaksi työskentelyä, eikä niissä oloissa kukaan olisi kuitenkaan merestä elävänä selvinnyt.

Hieman ennen klo 1300 tunnistettiin Reposaaren savupiiput. Lopulta Kaijakarin merimerkki saatiin näkyviin ja kun Kaijakarin suojaava vaikutus alkoi tuntua voitiin kääntää Mäntyluotoa kohti. Klo 1440 kiinnittyi S1 Mäntyluodon laituriin. Hiiliä oli jäljellä kaksi 80 kg:n säkillistä. Satamaan saavuttuaan uupunut miehistö sai tietää uutisen sisaralus S2:n tuhosta.

”Ei voi työskennellä nyt …”

Klo 0700 S2 kysyi Roosilta: ”Missä olette? Emme pääse yhtään eteenpäin. Mitä tehtävä? Sjöman.” Roos kehotti pyytämään apua, ja S2 alkoi antaa hätämerkkejä: ”SOS-SOS-SOS. Here torpedoboat S2 filling lat. 61°40′ long. 020°15′ …”. S2 kääntyi ja alkoi pyrkiä satamaan Suomen puolelle. Hätäsanoman kuullut Vaasan radioasema ja vastasi: ”Koetamme toimittaa apua mahdollisimman pian”, mihin S2 vastasi: ”Kiire on.” Härnösandista lähtenyt Helios ilmoitti pääsevänsä paikalle 11 tunnissa, Vaasan Protector ei päässyt myrskyn takia lainkaan ulos. Myöskään Reposaaresta ei apua voitu antaa. Klo 1200 ilmoitti S2 olevansa suunnalla 110 Reposaaresta noin 15 mpk länteen. Tilanne laivalla toistaiseksi huono. Aallokko painoi alusta lounaaseen kohti Säppiä. Klo 1322 Vaasa kutsui alusta, jolloin S2 vastasi: ”Ei voi työskennellä nyt.

Pari minuuttia tämän jälkeen näki luotsi Yrjö Aalto Reposaaren luotsiaseman tornista torpedoveneen Outoorin itäviitan lähellä. Sen keula näytti olevan pohjoiseen kohti Reposaarta. Aluksen peitti suuri hyökyaalto, josta se kuitenkin vielä kerran tuli näkyviin puolittain kumossa pohjapuoli kiiltäen auringossa, minkä jälkeen se katosi aaltoihin. Meri oli niellyt 53 parhaassa iässä olevaa miestä. Eloonjääneitä ei ollut.

Hylystä löydetyt 23 vainajaa siunattiin 15.8.1926 Reposaaressa yhteishautaan, neljä vuotta myöhemmin paljastettiin Wäinö Aaltosen veistämä muistomerkki. Komentaja Roosia syytettiin varomattomuudesta ja taitamattomuudesta virantoimituksessa. Roosin ei tarvinnut olla vastaamassa sotaylioikeudessa syytteeseen. Hän kuoli elokuussa v. 1926 häkämyrkytykseen A-veneen kajuutassa.

Antero Honkasalo

 

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Pohjan Viestikilta ry – Pohjanmaa/Ylivieska

Kotisivut ovat työn alla….

Mistä on kyse

Mitä sinä saat

Mitä odotamme sinulta

Toimintamme

Toiminta

Sotilastaidot

Koulutus

Kehittyminen reservissä

Tukiprojektit

Yhteisö

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Merenkurkun Reserviläiset ry

Kotisivut ovat työn alla….

Mistä on kyse

Mitä sinä saat

Mitä odotamme sinulta

Toimintamme

Toiminta

Sotilastaidot

Koulutus

Kehittyminen reservissä

Tukiprojektit

Yhteisö

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Merenkurkun Kilta ry

Kotisivut ovat työn alla….

Mistä on kyse

Mitä sinä saat

Mitä odotamme sinulta

Toimintamme

Toiminta

Sotilastaidot

Koulutus

Kehittyminen reservissä

Tukiprojektit

Yhteisö

kuvia

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.

Pohjan Pioneerikilta ry

Rakennamme perinteille – Elämme tätä päivää – Tähtäämme tulevaisuuteen

Killan toiminta-ajatus on maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kehittäminen, pioneerijoukoissa palvelleiden ja palvelevien yhdyssiteena toimiminen sotilasarvoihin ja ikään katsomatta, pioneeriaselajin varusmiesten tukeminen heidän palvelusaikanaan sekä maanpuolustusperinteiden vaaliminen muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa ja veteraanien hyväksi tehtävä työ.

Kilta on perustettu 26.1.1978

Killan perustamiskokouksen koollekutsuja oli killan kunniajäsen majuri evp. Veikko Inkilä. Perustamiskokouksessa oli läsnä 16 perustajajäsentä, joista osa oli viime sodissa palvelleita pioneeriveteraaneja.
Pioneerikillan jäsenistö koostuu pääasiassa Oulun läänin alueelta voimakkaimpina alueina Oulu, Oulujoki-varsi sekä Kajaani, jotka ovat merkittäviä veteraani- ja reserviläisalueita.

Pohjan Pioneerikilta ry

Mistä on kyse

Killan toiminta-ajatukseksi kiteytyi maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kehittäminen, pioneerijoukoissa palvelleiden ja palvelevien yhdyssiteenä toimiminen.

Mitä sinä saat

 Järjestämme jokaiselle saapumiserälle POHPIONP:ssä kiltainfotilaisuuden, jossa kerromme kiltamme toiminnasta. Näistä tulee vuosien saatossa tulevia kiltalaisia, kun vaan toteutamme aktiivista koulutustoimintaa.
Koulutamme ja rakennamme yhdessä eri projekteja läpi vuoden. Esitelmiä ja tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan, tänä vuonna 2023 Turpo-seminaarikiertue yhdessä MPKL ry:n kanssa Oulussa.

Mitä odotamme sinulta

Killan toiminta on tänään rakennettu siten, että jäsenillä on mahdollisuus osallistua killan järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin muutaman kerran vuodessa. Tapahtumat ovat retkiä, tutustumiskäyntejä, killan perhepäivä sekä erilaisia koulutustilaisuuksia. Koulutustapahtumat on toteutettu pääosin MPK:n kursseina, joko sotilaallisia valmiuksia palvelevina kursseina tai varautumiskoulutuksina.

Toimintamme

Historiaa ja toimintaa

Killan toiminta-ajatukseksi kiteytyi maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kehittäminen, pioneerijoukoissa palvelleiden ja palvelevien yhdyssiteenä toimiminen sotilasarvoihin ja ikään katsottamatta, pioneeriaselajin varusmiesten tukeminen heidän palvelusaikanaan sekä maanpuolustusperinteiden vaaliminen muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa ja veteraanien hyväksi tehtävä työ.

Perinnejoukko-osastomme ovat talvisodan aikainen PionP 9 ,välirauhan ajan PionP5, jatkosodan aikainen PionP 15 ja PionP 34 sekä rauhanajan 1. Pr ja PohjPr:n PionK, PohPionK, PohPionK/PohPr sekä PohPionP /PohPr ja PohpionP/KaiPr.

Perinnetyö

Edelleen perinnetyöstä mainittakoon kiltojenkin ponnistuksia vaatinut Pioneerimuseohanke, joka avattiin 2007 Miehikkälässä. Pioneerimuseo siirtyi vuonna 2012 Hämeenlinnaan, missä pioneerimuseo yhdistyi kolmen aselajin yhteiseksi Museo Militariaksi. Kiltamme jäsenet ovat osallistuneet muutaman henkilön voimin museon siirtymistalkoisiin Miehikkälästä Hämeenlinnaan sekä Hämeenlinnassa Museo Militarin rakentamiseen ja järjestämiseen.

Veteraanityö

Kilta on järjestänyt jo viisitoista vuotta peräkkäin teatterinäytöksen Oulun kaupunginteatterissa tai Teatteriravintola Riossa, jonka tuotoilla on tuettu 15 veteraanin vuotuisia virkistys leirejä Kalajoella. Killan edustaja on käynyt esittämässä killan tervehdyksen virkistysviikon päättäjäistilaisuudessa. Lisäksi kilta on ollut aktiivinen veteraanien hyväksi järjestettyjen keräysten toteutuksessa jo vuosien ajan. Joka vuosi Oulussa on järjestetty vähintään kaksi kaksipäiväistä lipaskeräystä varusmiesten voimin markettien edustoilla ja kävelykadulla ja näissä tapahtumissa kiltamme jäsenet ovat toimineet keräysten järjestelijöinä. Lisäksi useana vuonna keräys on toteutettu Oulun jäähallissa Kärppäpelien yhteydessä kiltalaisten voimin sekä kun olemme osallistuneet paikallisiin messutapahtumiin, niin niissä olemme aina toteuttaneet lipaskeräyksen veteraanien hyväksi.

Tule mukaan toimintaan!

Killan jäseneksi voi päästä jokainen pioneeri- , linnoitusrakennus- sekä suojelujoukoissa palvellut tai palveleva Suomen kansalainen. Jäseneksi voidaan hyväksyä myös muu henkilö, joka on tukenut merkittävällä tavalla kiltamme työtä. Kannattajajäseneksi voi liittyä yhteisö tai yritys, jonka toiminta kiltamme kanssa on vakiintunutta.

Ota yhteyttä

 

palaute(at)pohjanpioneerikilta.fi

Yhteisö

Hallituskokoonpano

Puheenjohtaja
Kalinainen Janne
janne@kalinainen.fi


Sihteeri
Kaisto Heikki


Taloudenhoitaja
Paakkola Kari

Tule mukaan kiltatoimintaan!

Liity jäseneksi. Löydät meidät myös somesta.